Kielitaito-opetus ja suomen kielen oppiminen yliopistossa : Oppijoiden kokemuksia ja näkemyksiä

Tutkielman aiheena ovat suomen kielen kielitaito-opetukseen yliopistossa osallistuneiden aikuisten kokemukset ja näkemykset suomen oppimisesta. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia tavoitteita ja tarpeita vastaajilla on suomen kielen oppimisen suhteen, vastaavatko yliopiston kielikurssit näihin tarpeisiin ja kuinka paljon oppijat käyttävät suomen kieltä arkielämässään. Huomion kohteena on siis suomen kielen käyttö sekä luokassa että luokan ulkopuolella. Tutkielman teoreettisena taustana on sosiokulttuurinen teoria. Tutkimusaineistona on kyselytutkimus, johon vastasi 31 Helsingin yliopistossa suomen kielen kursseille osallistunutta opiskelijaa. Tutkielman analyysi jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä analyysiluvussa esitellään ja käydään läpi kyselyyn saatuja vastauksia. Toisessa ja kolmannessa analyysiluvussa nostetaan esiin avovastauksissa esiin nousseita teemoja. Toisessa analyysiluvussa käsitellään suomen kielen käyttöä luokassa. Teemoina ovat puhekielen rooli opetuksessa, eri taitotasoilla olevien opiskelijoiden läsnäolo samoilla kursseilla sekä opetuspuhe. Kolmannessa analyysiluvussa käsitellään suomen kielen käyttöä luokan ulkopuolella. Tässä luvussa tarkastellaan oppijoiden mahdollisuuksia käyttää suomen kieltä arkielämässä, englannin kielen hallitsevan aseman luomaa haastetta oppijoiden suomen kielen käytölle ja puheen mukauttamiseen liittyviä haasteita. Kolmannen analyysiluvun lopussa pohditaan myös, kenen vastuulla lopulta on, että kielenoppijan ja äidinkielisen puhujan välinen kommunikaatio kohdekielellä onnistuisi mahdollisimman sujuvasti. Tutkimus osoittaa, että oppijat ovat enimmäkseen tyytyväisiä yliopiston suomen kielen kursseihin. Toisaalta puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen liittyvät taidot ovat sellaisia, joihin useat oppijat toivoisivat, että kursseilla keskityttäisiin enemmän. Oppijat kokevat nämä taidot usein vaikeiksi mutta tärkeiksi. Suuri haaste suomen kielen oppimisessa vaikuttaa olevan se, että vaikka oppijan lähipiiriin kuuluisikin äidinkielisiä suomenpuhujia, mahdollisuudet käyttää suomen kieltä luokan ulkopuolella ovat usein vähäiset. Syynä tähän on erityisesti se, että äidinkieliset suomenpuhujat usein puhuvat kielenoppijoiden kanssa mieluummin englantia kuin suomea. Äidinkieliset suomenpuhujat eivät myöskään usein osaa tai halua mukauttaa suomenkielistä puhetta kielenoppijoille helpommin ymmärrettäväksi. Yliopistossa opiskelevien suomi toisena kielenä -oppijoiden kielenoppimisesta ei ole tehty paljon aikaisempaa tutkimusta. Erityisesti englannin kielen luomat haasteet suomi toisena kielenä -oppijoille on aihe, jota aikaisemmassa tutkimuksessa on lähinnä sivuttu, ja joka tarjoaisi mahdollisuuksia myös jatkotutkimukselle