Valkohäntäpeurakanta talvella 2021–2022 : Arvio Suomen valkohäntäpeurakannan koosta ja rakenteesta sekä kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmistä

Suomen valkohäntäpeurakanta talven 2021–2022 jahdin jälkeen oli noin 109 000 yksilöä (95 % luottamusväli 99 000–119 000 yksilöä). Metsästyksen jälkeinen kanta pieneni edellisvuodesta noin 9,5 % (95 % luottamusväli 7,3–11,6 %). Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 58,5 % (95 % luottamusväli 56,0–61,0). Aikuiskannan sukupuolisuhteeksi arvioitiin 1,37 naarasta urosta kohden (95 % luottamusväli 1,22–1,65 naarasta/uros). Arvion mukaan muu kuin metsästys¬poistuma vei koko maan jäävästä kannasta viime vuonna noin 7,5 % (95 % luottamusväli 6,3-9,7 %) ennen seuraavaa jahtikautta. Tämä kuolleisuus ei sisällä vasojen kesäaikaista kuolleisuutta. Valkohäntäpeurakanta pieneni kaikilla riistakeskusalueilla ja valtaosalla (82 %) valkohäntä-peurajahtia harjoittavista hirvitalousalueista. Yksilömääräisesti muutos oli suurin Satakunnassa (-3 000 yksilöä, -14,9 %), Etelä-Hämeessä (-2 900 yksilöä, -14,3 %) ja Uudellamaalla (-1 600 yksilöä, -7,6 %). Prosentuaalinen muutos oli suurin Rannikko-Pohjanmaalla (-860 yksilöä, -17,6 %). Päättyneen metsästyskauden ennätyssuuri lähes 74 000 yksilön saalis vastaa edellisen kanta-arvion laskelmaa kannan kasvun pysäyttämiseen riittävästä saalismäärästä. Kannan koon ja rakenteen tunnuslukujen perusteella tavoiteltu kannan leikkaantuminen suurella toden¬näköisyydellä edellyttäisi 63 000–69 000 yksilön saalismäärää. Suomen valkohäntäpeurakannan kokoa on arvioitu vuodesta 2016 alkaen bayeslaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Malli ottaa huomioon vuotuisen saaliin ja metsästäjien paikalliset kannan koon arviot, vasatuoton, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttaman poistuman. Päättyneellä kaudella kerättiin ensimmäistä kertaa koko maan kattavasti valkohäntäpeuran jahdinaikaisia näköhavaintoja, joiden perusteella vasatuotosta saatiin aiempaa luotettavampi arvio. Kannanarvioinnin alueellisen tarkkuuden parantaminen edellyttää, että havaintojen kerääminen jatkuu runsaana ja alueellisesti kattavana. Valkohäntäpeuran metsästys on ollut tuloksekasta koronapandemiasta huolimatta. Poikkeus¬olot ovat sen sijaan voineet vaikuttaa kannanarvioinnissa käytettyihin peurakolari- ja liikennemääriin. Tuloksia tarkasteltaessa on siksi hyvä huomioida, että pariin viimeiseen vuoteen sisältyy aiemmasta poikkeavaa satunnaisvaihtelua