Työsuhteeseen perustuva osakeanti johdon strategisena valintana : Omistuspohjaisen sitouttamisen vaikutukset yrityksen taloudelliseen menestykseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Henkilöstön vaihtuvuus, työntekijöiden tehokkuus ja yrityksen tuloksentekokyky ovat monelle yritykselle suotuisia kehityskohteita. Jatkuvasti kiihtyvässä kilpailutilanteessa yritykset pyrkivät etsimään keinoja, joilla henkilöstöresurssien hyödyntämistä voidaan tehostaa ja toisaalta näihin liittyviä kuluja pienentämään. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää henkilöstöantien vaikutuksia ja tuottaa tietoa jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena työntekijäannin toteuttamista pohdittaessa. Työ pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voidaanko henkilöstöanneilla tuottaa yritykselle kilpailuetua, ja kuinka liiketoimintaympäristön olosuhteet on syytä huomioida päätöksenteon yhteydessä. Työssä tarkasteltiin vaikutuksia liiketaloudellisesta näkökulmasta sekä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Kiinnostus työntekijäomistajuutta kohtaan on lisääntynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti, jonka myötä kirjallisuutta aiheesta oli hyvin saatavilla. Tarkastelu pohjautui työsuhdeanteja koskevaan vertaisarvioutuun kirjallisuuteen, johon kuului määrällisiä tutkimuksia eri maantieteellisiltä alueilta sekä yksityiskohtaisempia case-tilanteita. Sitoutumisen, yrityksen suorituskyvyn ja henkilöstön hyvinvoinnin teoreettinen pohjustaminen toteutettiin tarkastelemalla sitouttamistoiminnan historiaa sekä tämän taustalla vaikuttavia tekijöitä. Yrityksen suorituskyvyn tutkiminen pyrittiin jaottelemaan sen osatekijöihin, kuten tämän kasvuun sekä tuottavuuteen. Henkilöstön hyvinvoinnin osalta pohjustava tarkastelu perustui työtyytyväisyyteen sekä työmotivaatioon. Luvuissa 3 ja 4 syvennyttin yhdistämään tietoa useista eri kirjallisuuslähteistä taloudellisten ja hyvinvointivaikutusten osalta. Vaikutusten tarkastelua laajennettiin myös käsittelemään yritysten selviytymistä, henkilöstön osallistumista päätöksentekoon sekä työntekijäantien vaikutusta taloudelliseen tasa-arvoon organisaatiossa ja sen ulkopuolella. Kirjallisuus osoitti positiivisen yhteyden henkilöstöomistajuuden ja yrityksen menestyksekkään toiminnan välille laajassa kuvassa. Syiksi yritystoiminnan keskimääräistä korkeammalle tasolle todettiin esimerkiksi kasvanut tuottavuus sekä parantunut työmotivaatio ja yhteenkuuluvuuden tunne työntekijöissä. Työntekijäomistajuuden koettiin yhdenmukaistavan yrityksen ja työntekijän tavoitteita lisäten organisationaalista koheesiota. Osa tutkimuksista kuitenkin asetti myös tiettyjä rajoitteita positiivisille vaikutuksille. Esimerkiksi liiketoimintaympäristöstä tai yrityksen taloudellisesta tilanteesta riippuen henkilöstöomistajuuden voitiin nähdä myös vaikuttavan negatiivisesti henkilöstön työpanokseen ja työhyvinvointiin. Henkilöstöomisteisessa yrityksessä työntekijöiden jakama vastuu yrityksen taloudellisesta menestyksestä koetaan vahvaksi ajuriksi noususuhdanteessa, mutta heikon menestyksen myötä se voi aiheuttaa henkilöstölle suurempaa stressiä suoriutumisesta ja johtaa tuottavuuden laskuun. Kuitenkin, henkilöstöantien vaikutus työvoiman vaihtuvuuden laskuun oli läpi kirjallisuuden lähes kiistaton. Tosin yrityksen kokiessa ison arvonnousun, suuromistajien sitouttaminen voi hankaloitua saavutetun taloudellisen riippumattomuuden myötä. Kyseinen aihe voisikin toimia jatkokysymyksenä tulevalle tutkimukselle: kokevatko yritykset vaikeuksia avainhenkilöstön sitouttamisessa näiden vaurastumisen myötä