Determinants of Respiratory Health

Hengitysteiden oireet ja sairaudet ovat yleisiä kansanterveydellisiä huolenaiheita. Niiden esiintyvyys on alati muuttuva johtuen muutoksista altisteissa, joita kohtaamme elämämme aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosioekonomisten ja fyysisten tekijöiden sekä yksilön käytöksen merkitystä hengitysterveyteen väestötasolla vertailemalla kieliryhmiä Pohjanmaalla. Samoin vertaamalla lapsuuden kasvuympäristön merkitystä sekä Pohjanmaalla että pääkaupunkiseudulla. Tutkimus perustui FinEsS kyselytutkimukseen, joka lähetettiin postitse helmikuussa 2016 satunnaisesti valitulle väestöotokselle (n=16000). Otoksen vastausosuus oli 52,5 % Pohjanmaalla ja 50,3 % pääkaupunkiseudulla. Kieliryhmien välisessä vertailussa Pohjanmaalla oli 2780 (71,9 %) suomenkielistä ja 1084 (28,1 %) ruotsinkielistä. Lapsuuden kasvuympäristön vertailussa oli 3767 aikuista, joista 2143 (56,9 %) oli kasvanut maatilalla ja 1624 (43,1 %) ei ollut altistunut lapsuuden maatilaympäristölle. Pääkaupunkiseudun otosta käytettiin varmistamaan lapsuuden kasvuympäristön yhteys astman sairastumisikään. Yhdistettyä Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun otosta käytettiin esiintyvyyden ja ikävakioidun esiintyvyyden vertailuun. Tutkimuksessa osoitettiin, että suomenkielisillä oli enemmän hengenahdistusta kuin ruotsinkielisillä, kun hengenahdistuksen määritelmänä oli vastaus ≥2 dyspnea mMRC kyselyyn. Hengenahdistuksen todennäköisyys nousi tupakoinnin ja ylipainon myötä. Sen sijaan kieliryhmä tai ammatin perusteella arvioitu sosioekonominen asema eivät olleet yhteydessä hengenahdistuksen todennäköisyyteen. Suomenkielisillä oli keskimäärin korkeampi BMI, vähemmän fyysistä aktivisuutta, he tupakoivat useammin ja altistuivat useammin työssä pölyille, huuruille ja kaasuille. Lisäksi heidän sosioekonominen asemansa ammatin perusteella oli matalampi kuin ruotsinkielisillä. Suomenkielisillä oli ruotsinkielisiä suurempi todennäköisyys sairastua keuhkoahtaumatautiin, sydämen vajaatoimintaan, diabetekseen, närästykseen, krooniseen munuaisten vajaantoimintaan ja krooniseen kipuun. Astman esiintyvyys oli 11,5 % molemmissa kieliryhmissä. Monisairastavuutta esiintyi enemmän suomen- kuin ruotsinkielisillä 60-69-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoremmissa ikäryhmissä astman esiintyvyys ruotsinkielisillä oli suurempi kuin suomenkielisillä. Tupakoitsijoilla, ylipainoisilla, fyysisesti inaktiivisilla, ja matalan sosioekonomisen aseman omaavilla oli suurempi todennäköisyys monisairastavuuteen. Tutkimustulosten pohjalta ehdotimme potilasohjauksen työkalua, joka havainnollistaa tupakoinnin, liikkumattomuuden ja ylipainon välistä yhteyttä monisairastavuuteen. Tutkimuksemme osoitti myös, että lapsuudessa maatilalla kasvaneet tupakoivat vähemmän, liikkuivat enemmän, heillä oli matalampi sosioekonominen asema ja enemmän työperäisiä altisteita kuin niillä, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla. Allergisen nuhan esiintyvyys oli alhaisempi maatilalla kasvaneilla. Sen sijaan, maatilalla kasvaneilla pitkäaikaisen nenän tukkoisuuden esiintyvyys oli korkeampi verrattuna vastaajiin ilman maatila-altistusta. Lapsuuden altistus maatilaympäristölle oli yhteydessä astman alkamisikään. Astman todennäköisyys oli matalampi ennen ja korkeampi 40 ikävuoden jälkeen maatilalla kasvaneilla. Myöhemmällä iällä alkava astma liittyi tulehduskipulääkkeiden (NSAID) pahentamaan hengityselinsairauteen, NSAID-exacerbated respiratory disease (N- ERD). N-ERD:n arvioitu esiintyvyys Suomessa oli 1,4 %. Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys suvussa sekä kumulatiivinen altistuminen tupakoinnille, passiiviselle tupakoinnille ja työperäisille altisteille lisäsivät N-ERD:n todennäköisyyttä. Maatilalla kasvaminen lisäsi N-ERD:n ikävakioidun esiintyvyyden 1,2-kertaiseksi verrattuna niihin, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla. Yhteenvetona tutkimus osoitti, että kieliryhmään kuuluminen ja lapsuuden kasvuympäristö olivat yhteydessä käyttäytymiseen, sosioekonomiseen asemaan ja ympäristön altisteisiin väestötasolla. Lisäksi nämä kaikki vaikuttivat hengityselinterveyteen. Tutkimuksessa havaittiin hengityselinterveyteen liittyvää epätasa-arvoa ja ennaltaehkäistävissä olevia eroja sairastavuudessa vertailuryhmien välillä. Nämä erot esimerkiksi astman ja monisairastavuuden kohdalla olisivat voineet jäädä huomaamatta vain sairauksien esiintyvyyttä vertaamalla.Respiratory symptoms and diseases are common, and behind them are numerous factors such as environmental exposures, habits, and genetics. Our aim was to analyse the impact of socioeconomic and physical determinants and individual behaviour on respiratory health at the population level by comparing language groups in Western Finland and childhood environments in Western and Southern Finland. With knowledge of the risk factors of respiratory diseases, there is a possibility to prevent the development of respiratory disease. The study was based on the cross-sectional FinEsS postal survey sent in February 2016 to a random sample of 8,000 persons aged 20 to 69 years in Western and Southern Finland. The response rate was 52.5% in Western Finland and 50.3% in Southern Finland. Analyses comparing language groups included 3,864 subjects from the Western Finland cohort, of which 2,780 (71.9%) were Finnish speaking and 1,084 (28.1%) were Swedish speaking. Analyses comparing childhood environment included 3,767 subjects, of which 2,143 (56.9%) were exposed, and 1,624 (43.1%) were not exposed to childhood farming environment. Southern Finland survey was used to validate childhood environment comparisons and combined data from Western and Southern Finland for prevalence estimates and age-standardised prevalence rates. Our study showed that Finnish speakers had a higher prevalence of dyspnoea mMRC ≥2 than Swedish speakers, meaning they had to walk slower than other people of their age on the level because of breathlessness. Dyspnoea mMRC ≥2 odds were higher with smoking and obesity, whereas native language or skill level did not increase the odds. Finnish speakers had higher body mass index (BMI); were physically inactive; smoked more often; had more frequent occupational exposure to vapours, gases, dust, or fumes (VGDF); and had lower socioeconomic status based on occupation than Swedish speakers. Finnish speakers were more likely to be diagnosed with chronic obstructive pulmonary disease (COPD), diabetes, heart failure, reflux disease, chronic kidney disease, and painful conditions than Swedish speakers. Asthma prevalence was 11.5% in both language groups. The prevalence of multimorbidity was higher for Finnish speakers aged from 60 to 69 years than Swedish speakers. In younger age groups, asthma prevalence was higher for Swedish speakers. Subjects who were smokers, obese, or physically inactive, and those with lower skill levels had higher odds for multimorbidity than others. We proposed a tool for patient education that describes the relationship among smoking, inactivity, and obesity to multimorbidity. Those with childhood exposure to farming smoked less, exercised more, had lower socioeconomic status based on occupation, and had more occupational exposure to VGDF than those with non-farming childhood. Prevalence of allergic rhinitis was lower among those with childhood exposure to farming environment than those without this exposure. In contrast, prevalence of longstanding nasal congestion was higher in those subjects with farming than non-farming childhood environment. Childhood exposure to farming environment influenced the age at asthma diagnosis. The odds for asthma were lower before and higher after the age of 40 years with childhood exposure to farming environment. Late-diagnosed asthma is associated with NSAID-exacerbated respiratory disease (N-ERD). Estimated prevalence of N-ERD was 1.4% in Finland. Heredity and cumulative exposure to smoking, passive smoking, or occupational exposure to VGDF were associated with higher odds for N-ERD. Childhood exposure to farming environment increased the age standardised rate of N-ERD by 1.2 times when compared to non-farming childhood environment. To conclude, our research showed that both belonging to a language group or growing up in a farm was associated with behaviour, socioeconomic status, and environmental factors at a population level, and this affected the respiratory health. Respiratory health inequalities and preventable differences in outcomes do exist in our study populations. These differences might remain undetected when looking at disease prevalence of asthma or multimorbidity alone