Avoimen datan hyödyntäminen valmistavaan teollisuuteen osallistuvissa yrityksissä

Data ja sen hyödyntäminen lisääntyy jatkuvasti yhteiskunnassamme aihealueesta riippumatta. Julkishallinnossa on erittäin suuri määrä hyödyntämispotentiaalista dataa. Yksinkertaistettuna, kun tämä data avataan, tulee siitä avointa dataa. Avoimella datalla on EU:n selvityksen mukaan erittäin suuri taloudellinen potentiaali. Yksi Suomen hallituksen hallitusohjelman tavoitteista on edistää julkisen tiedon avoimuutta ja tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa on käynnistetty Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke. Tämän tutkimuksen on tarkoitus edistää hankkeen tavoitteita selvittämällä Suomessa toimivien suurten valmistavaan teollisuuteen osallistuvien yritysten avoimen datan hyödyntämisen tilaa, jotta avoimen datan käyttöä voitaisiin edellä mainitussa kontekstissa lisätä ja siten edistää hankkeen tavoitteita. Tutkimuksen tuloksena tutkimuksen rajaukseen sopivissa organisaatioissa avoimen datan käyttö on vielä melko suppeaa, mutta niissä tiedostetaan hyvin, mitä sen käyttäminen vaatii. Käyttäminen vaatii riittävän korkeaa datamaturiteettia, ihmis-, IT-, informaatio- & dataresursseja, sekä liiketoimintaidean tai -ongelman, johon avointa dataa sovelletaan. Avoimen datan käyttöä estäviksi tekijöiksi tunnistettiin puutteet organisaatioiden datamaturiteetissa, ihmisresursseissa, sekä avoimen datan liiketoiminnallisten mahdollisuuksien ymmärtämisessä. Näiden lisäksi avoimen datan hyödyntämistä hidastaviksi tekijöiksi tunnistettiin luottamus avointa dataa kohtaan, sen vaihtelevat laatuominaisuudet, epäsäännöllinen julkaisu, toimimaton palautesykli, rajapintojen puute, sekä organisaatioiden sisäiset kommunikaatiohaasteet ja tiedonkulun puutteet. Avoimen datan hyödyntämiskohteiksi tunnistettiin sekä epäsuoria ulkoisia, että sisäisiä menetelmiä. Ulkoisia kohteita tunnistettiin viisi ja sisäisiä kohteita kyettiin erittelemään yhdeksän. Ulkoisia kohteita olivat innovointi, tuotekehitys, konsultointi, palvelullistaminen ja suunnittelupalvelut. Sisäisiä käyttökohteita olivat asiakasymmärrys, toimitusketju, toimialueen taloudellinen ymmärtäminen, päästöseuranta, globaali ymmärrys, sisäisten prosessien tehostaminen, mahdollisuuksien tunnistaminen, liiketoiminnan ohjaaminen ja tietoperustaiset resurssit. Tutkimuksesta kyettiin tunnistamaan keinoja avoimen datan käytön edistämiselle. Keinoja olivat organisaation oppimisprosesseihin, tiedonkulkuun ja operatiivisten toimijoiden substanssiosaamiseen panostaminen, avoimen datan vendorien hyödyntäminen sekä avoimen datan viitekehysten kehittäminen ja jalkauttaminen organisaation omassa kontekstissa. Tutkimuksen tuloksena kyettiin konkretisoimaan tutkimuksen rajaukseen sopivien organisaatioiden avoimen datan hyödyntämisen tilaa ja samalla tarjoamaan rajaukseen sopiville organisaatioille keinoja tarkastella heidän omaa avoimen datan hyödyntämistään sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus kokoaa kattavasti yhteen avoimeen dataan liittyvät ominaisuudet, mahdollisuudet ja niihin vaikuttavat näkökulmat sekä teoriataustasta, että empiirisestä tutkimuksesta. Se tarjoaa sekä kattavan tietopaketin siitä, mitä avoin data on, että siitä, miten sitä voidaan hyödyntää ja mihin sen käytössä tai käyttöönotossa tulisi kiinnittää huomiota