Hyökkäys koko ay-kenttää kohtaan vai rohkea siirtymä 2030-luvulle?: Kehysanalyysi Paperiliiton lakon uutisoinnista Helsingin Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa

Työtaistelu on poliittisesti latautunut ristiriitatilanne, joka näyttäytyy varsin erilaiselta riippuen siitä, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Ammattiliitto ja työnantajapuoli pyrkivät kumpikin saamaan oman näkökulmansa julkisuuteen sekä perustelemaan, miksi toisen näkökulma on väärä. Uutinen puolestaan pyrkii tekstilajina neutraaliuteen. Uutisessa ei oteta kantaa uutisoitaviin aiheisiin, vaan pyritään esittämään asiat totuudenmukaisesti ja ilman piilokannanottoja. Journalistinen työ sisältää kuitenkin valintoja siitä, ketkä pääsevät ääneen ja kuinka laajasti. Näkökulmavalinnat kehystävät uutisaiheita ja luovat todellisuutta. Tämä tutkielma tarkastelee, kuinka Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla alkuvuonna 2022 kehystetään Helsingin Sanomien ja Kouvolan Sanomien uutisoinnissa. Tutkimusaineisto koostuu kahden sanomalehden lakkouutisista joulukuun puolivälistä 2021 tammikuun 2022 loppuun saakka. Kenen näkökulmat jutuissa esiintyvät ja millaisia kehystyksiä lakko saa? Tutkimusmenetelmänä on Robert Entmanin määritelmään perustuva kehysanalyysi. Sen mukaan kehykset määrittelevät ongelmia, etsivät syitä, tekevät moraalisia arvioita ja ehdottavat parannuskeinoja. Aineistosta kävi ilmi, että Kouvolan Sanomien lakkouutisoinnissa työntekijäpuolen näkökulmat painottuvat selvästi yli työnantajapuolen. Helsingin Sanomissa jakauma oli melko tasainen. Kummassakin sanomalehdessä esiintyi myös muutama juttu, joiden keskeisin näkökulma käsitteli lakon vaikutuksia sivullisille. Aineistosta löytyi viisi tapaa kehystää lakkoa: vaikeiden lakkoilijoiden kehys, jääräpäisen UPM:n kehys, yhtenäisen työntekijärintaman kehys, sivullisiin ja ympäristöön kohdistuvan uhan kehys sekä taloudellisten menetysten kehys. Työntekijöiden yhteenkuuluvuutta ja vastarintaa korostava yhtenäisen työntekijärintaman kehys oli ainut, joka esiintyi ainoastaan toisessa lehdistä, Kouvolan Sanomissa. Selkeästi yleisimpiä kehyksiä olivat vaikeiden lakkoilijoiden kehys sekä jääräpäisen UPM:n kehys, jotka muodostivat toisilleen vastakkaiset määritelmät siitä, mikä lakossa on ongelma ja miten se voitaisiin ratkaista. Ensimmäinen piti ongelmana sitä, että lakkoilijoiden vaatimukset ovat liian tiukkoja. Toinen puolestaan painotti sitä, että UPM pyrkii ajamaan uudistuksia eteenpäin liian jääräpäisesti kuuntelematta työntekijöitä