Opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvointi yksityisessä ja julkisessa varhaiskasvatuksessa : Organisaatiomuodon yhteys stressiin ja psykososiaaliseen työympäristöön

Tässä tutkimuksessa selvitettiin yksityisten ja julkisten päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoi- tajien työhyvinvoinnin eroja, psykososiaalinen työympäristö huomioiden. Alan yleisessä keskustelussa, uuti- soinnissa ja mediassa on noussut esiin varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin ja työolojen haasteet. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena selvittää, onko työhyvinvoinnissa eroja, kun vertaillaan julkista ja yksityistä varhaiskasvatusta. Tutkimuksemme tarkoituksena on tarjota tutkimuksellista tietoa yhteiskunnallisesti merkit- tävän varhaiskasvatusalan keskustelun tueksi. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä ECEWP-hankkeen kanssa. Julkisten päiväkotien osalta aineisto on ECEWP-hankeen keräämä, ja se on kerätty Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston päiväkodeista keväällä 2021. Yksityisistä päiväkodeista aineisto kerättiin lokakuun 2021 ja tammikuun 2022 välillä. Molemmat aineistot on kerätty LimeSurvey-verkkokyselyllä. Tutkimusaineisto muodostui 358 varhais- kasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja lastenhoitajan sekä lähihoitajan vastauksista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä ja lineaarista regressioanalyysia. Yksityisten ja julkisten päiväkotien henkilöstöjen työhyvinvoinnin taso (stressi) tai psykososiaalisen työym- päristön laatu eivät eronneet tilastollisesti merkittävästi tässä aineistossa. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut myöskään silloin, kun tarkasteltiin organisaatiomuodon ja psykososiaalisen työympäristön yhteyttä stres- siin. Organisaatiomuodolla (yksityinen tai julkinen päiväkoti) ei voitu tässä tutkimuksessa todeta olevan vaiku- tusta koettuun stressiin eikä koettuun psykososiaaliseen työympäristöön. Tutkimuksen tuloksissa todettiin psy- kososiaalisen työympäristön ja työhyvinvoinnin olevan negatiivisessa yhteydessä toisiinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun koetaan enemmän stressiä, koetaan psyykkinen työympäristö myös heikompana tai kun psyyk- kinen työympäristö koetaan heikompana, koetaan myös enemmän stressiä. Käytetyistä kontrollimuuttujista työntekijän ikä ja työtehtävä olivat yhteydessä stressiin. Nuoremmat työntekijät ja varhaiskasvatuksen opetta- jat kokivat vastaajista todennäköisimmin stressiä. Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että vaikka tässä aineistossa ei ilmennyt eroa yksityisen ja julkisen päiväkodin henkilöstön välillä, kun tutkittiin stressiä ja psykososiaalista työympäristöä, on tutkimuksella silti merkittävä anti. Tulokset tarjoavat tärkeitä tulokulmia aiheen jatkotutkimuksille, kurkistusikkunan varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaan ja näkökulmia vallallaan olevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.This study examines work wellbeing of employees in the private and public early childhood edu- cation centers from the viewpoint of experienced stress and psychosocial working environment. Challenges to work wellbeing and working conditions in early childhood education have emerged in general discussion, news and media. This study aims to provide information if there are differ- ences in the work wellbeing if the employees of the public and private early childhood educators. The study was carried out as part of ECEWP-project. Research material from the public day- care centers was collected by the ECEWP-project from the partnership network daycare centers of the Tampere University during spring 2021. The data from the private centers was collected between October 2021 and January 2022. All data was collected by using LimeSurvey online questionnaire. Our research material consisted of 358 answers from early childhood education teachers, nurses, and special teachers. The research was quantitative and used analysis meth- ods were t-test of independent samples and linear regression analysis. Neither the work wellbeing nor the psychosocial work environment of the private and public daycare employees was significantly different. There was not a statistically significant difference when the connection between the form of the organization and psychosocial working environment and stress was observed. The results of the study found that stress and psychosocial working environment negatively correlated. The more the employees experienced stress, the worse they experienced their psychosocial work environment. Out of the used control variables the age and the professional title of the employee had connection to stress. Younger employees and teachers were more likely to experience stress. Although there was no connection between the form of the organization to the stress and psychosocial working environment the results of the study are still significant. The results offer important perspectives for further research, a peek of the current state of occupational well-being of the early childhood education staff, and perspectives on the on-going public debate