Virkkutoiminta Lempäälän varhaiskasvatuksessa : Toiminnan pedagoginen sisältö ja tavoitteet

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia mitä varhaiskasvatussuunnitelman pedagogisen viitekehyksen oppimisen alueiden sisältöjä virkkutoiminta tarjoaa ja kuinka virkkutoiminnassa on huomioitu päivittäisen levon tarve. Virkkutoiminta on Lempäälän kunnan oma lisäys valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Virkkutoiminnaksi määritellään tässä tutkimuksessa tarkemmin sellainen toiminta, joka ajoittuu varhaiskasvatuksessa lounaan ja välipalan väliin ja joka on vaihtoehto nukkumaan menemiselle. Tutkimuksen tarkoituksena on avata tämän toiminnan mahdollistamia sisältöjä sekä nostaa toiminnan tavoitteita esille mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Tutkimus on empiirinen ja se on toteutettu teemahaastatteluna. Aineiston analyysitapana on teoriaohjaava sisällönanalyysi, koska se mahdollistaa ennalta asetettujen teemojen tarkentumisen ja syventymisen. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä neljää kasvattajaa, jotka työskentelevät jokainen eri varhaiskasvatusyksiköissä. Ensimmäiseksi tutkimuksessa tuloksia käsitellään pedagogisen viitekehyksen oppimisen alueiden ja niiden alakategorioiden sisältöjen näkymisenä toiminnassa. Tämän jaottelun mukaan virkkutoiminnassa näkyy vahvimmin kielten rikas maailma -alue vuorovaikutuksen alakategoriassa. Ilmaisun monet muodot -alue näkyy kuvallisen ilmaisun alakategoriassa. Tutkin ja toimin ympäristössäni -alue näkyy puolestaan matemaattisen ajattelun alakategoriassa ja kasvan, liikun ja kehityn -alue terveyden ja turvallisuuden alakategoriassa. Minä ja meidän yhteisömme -alue näkyy toiminnassa heikoimmin. Alakategoriana tässä nousee esiin eettinen ajattelu. Toiseksi tuloksia tulkitaan levon eri teemoista käsin. Tästä näkökulmasta katsoen vahvimmaksi virkkutoiminnan tavoitteeksi nousee lapsen yksilölliset tarpeet ja niiden huomioiminen. Rentoutuminen koetaan myös tärkeäksi tavoitteeksi, mutta rentoutumisen menetelmiä ei kuitenkaan opeteta lapsille tavoitteellisesti. Melu sekä stressin vaikutukset lapsen oppimiselle ja terveydelle näkyvät myös toiminnan tavoitteina, mutta saavat yksiköiden toiminnassa kuitenkin vähiten painoarvoa