Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa

Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus käsittelee lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Kuinka lapsen mielenkiinnonkohteet sekä toiveet huomioidaan tuokioita suunnitellessa, sekä kuinka lapsen osallisuus toteutuu toiminnan aikana. Tarkastelemme osallisuutta myös kokopäiväpedagogiikan silmin, ajatuksena, että jokainen päivän tapahtuma on otollinen oppimisen hetki. Toteutuuko lapsen osallisuus spontaaneissa varhaiskasvatuksen arjen tilanteissa sekä perinteisesti aikuislähtöisissä siirtymä- ja opetustilanteissa? Varhaiskasvatuksen avainkäsitteitä ovat lapsen osallisuus sekä oppimis- ja opetushetkistä puhuttaessa toiminnallisuus. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkimme myös, vaikuttaako toiminnallinen, lapsen mielenkiinnon kohteet huomioiva toimintakulttuuri lapsen osallisuuden määrään varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Seuraako varhaiskasvatuksen toiminnan kulku kokopäiväpedagogiikan askelia, jossa korostetaan, kuinka jokainen hetki päivästä on tärkeä osa lapsen päivää sekä otollinen osallisuuden ja oppimisen hetki. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineisto on kerätty suomenkielisistä tutkimuskirjallisuudesta. Aineisto on käsitelty sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman aineisto koostuu tieteellisistä tutkimuksista sekä artikkeleista. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen teoreettisena lähtökohtana on lapsen osallisuus ja aktiivisuus varhaiskasvatuksen toimijana. Tarkastelemissamme tutkimuksissa toistui ilmiö, jossa lapsen osallisuuden toteutuminen oli paljolti riippuvainen kasvattajien asenteesta sekä heillä olevasta tiedosta sekä ymmärryksestä osallisuuden käsitettä kohtaan. Perinteisemmin varhaiskasvatus on toteutettu hyvin aikuislähtöisesti, lapsen ollessa passiivinen, valmiiksi suunniteltuun toimintaan osallistuja. Nykypäivän tutkimustietoon peilaten, lapselle kuuluu mahdollisuus olla osallisena oman arkensa toiminnassa, jo suunnitteluvaiheessa sekä toteutuksessa. Lapsen asema päätöksen teossa on vahvistunut, ja osallisuudessa huomioidaan entistä enemmän lapsen vuorovaikutustaidot sekä valmiudet ryhmässä toimimiseen. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön kiinnitetään enemmän huomiota ja lapsia otetaan mukaan sen muovaamiseen. Kasvattajan tulee tietoisesti arvioida omaa toimintaa toimintaympäristössä. Lapsen osallisuuteen velvoittavat myös varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat ja säädökset. Tutkimuksessamme tarkastelemme lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa