Sukupuolten tasa-arvon edistämistoimet koulutuspolitiikassa: Dokumenttianalyysi Marinin hallituksen hallitusohjelmasta 2019 kytkeytyen varhaiskasvatuksen tasolle

Kandidaatintutkielman tarkoituksena on saada ajankohtainen käsitys toimista, joita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tehdään koulutuspolitiikassa kytkeytyen varhaiskasvatuksen tasolle. Näkökulma tutkimukseen on kasvatussosiologinen, koska siinä halutaan saada käsitys valtakunnallisen tason rakenteista, joilla nähdään olevan vaikutusta varhaiskasvatuksen arkeen, niin henkilöstön kuin lastenkin ajattelu- ja toimintamalleihin. Sukupuolten tasa-arvo ei varhaiskasvatuksessa täysin toteudu, ja sukupuolittuneilla käytännöillä on nähty olevan vaikutusta niin lasten hyvinvointiin kuin koulutus- ja ammatinvalintoihinkin. Tutkimusaineisto koostuu Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan 2019 kytkeytyvistä keinoista ja perusteluista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi varhaiskasvatuksen tasolla. Aineistoksi muodostui 16 asiakirjaa, joissa tarkastellaan Hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2020–2023 sisältöä, sekä tausta-aineistoa selvittämään, mitä toimia on tehty ja miksi sukupuolten tasa-arvoa on lähdetty edistämään. Metodologisena viitekehyksenä toimi dokumenttianalyysi, jolla voidaan tutkia organisaatioiden tuottamia asiakirjoja. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan hallitus edisti sukupuolten tasa-arvoa nostamalla varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, laatimalla tasa-arvosuunnitelma velvoitteen koskemaan varhaiskasvatusta, nostamalla henkilöstön osaamistasoa ja tekemällä yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa. Sukupuolten tasa-arvon edistämisen perusteluiksi nähtiin kansallisen ohjauksen tärkeys, tutkimuksilla kerätyn tiedon merkitys, sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen, sekä vaikutukset lasten tulevaisuuteen. Keskeiseksi pohdinnaksi nousi se, mihin varhaiskasvatuksen sukupuolten tasa-arvon edistäminen oikeastaan viittaa, ja mihin edistämisellä koulutuspolitiikassa pyritään