Musiikkikasvatus ja sen eheyttäminen varhaiskasvatuksessa

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä musiikkikasvatuksen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena on myös tutkia, miten musiikkia eheytetään Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimisen alueisiin ja mitkä tekijät vaikuttavat musiikin eheyttämisen toteutumiseen. Musiikin kokeminen on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisen lapsen oikeus, ja musiikin on todettu vaikuttavan laajasti lapsen kehityksen osa-alueisiin. Kuitenkin musiikkikasvatuksen toteutuminen varhaiskasvatuksessa on tutkitusti Suomessa vain satunnaista. Eheyttävää opetusta on tutkittu melko vähän, mutta aiemmat tutkimustulokset ovat puoltaneet sen positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Näiden seikkojen vuoksi sekä musiikkikasvatuksen että musiikin eheyttämisen tutkiminen on aiheellista. Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä, puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui varhaiskasvatuksen opettajat, jotka työskentelivät tutkimusaineiston keruuhetkellä 3–5-vuotiaiden lasten ryhmässä. Kyselylomake julkaistiin kahdessa varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Tutkimuskyselyyn vastasi 12 varhaiskasvatuksen opettajaa, joista yksi jouduttiin jättämään tutkimuksen ulkopuolelle sopimattomuuden vuoksi. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysi suoritettiin kolmivaiheisen prosessin avulla, johon kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, klusterointi eli ryhmittely ja abstrahointi eli käsitteellistäminen. Tutkimustulokset osoittivat suunnitelmallisen musiikkikasvatuksen toteutumisen määrän olevan melko hajanaista vastaajien välillä. Kuitenkin kaikki vastaajat pitivät musiikkikasvatusta vähintäänkin melko tärkeänä. Musiikkikasvatuksen toteuttamisen vastauksissa korostui musiikillisten työtapojen käyttäminen opetuksessa, erilaiset toimintaympäristöt, joissa musiikkikasvatusta toteutetaan sekä musiikkitoiminnan suunnittelun eri tavat. Musiikkikasvatuksen eheyttämisen vastauksissa ilmeni musiikillisten työtapojen hyödyntäminen sekä näkemys siitä, että musiikki toimii oppimisen edistäjänä ja sen avulla on mahdollista käsitellä eri asioita. Musiikin koetaan myös rikastavan arjen perustoimintojen sisältöä. Musiikin eheyttämisen toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden vastauksissa ilmeni musiikkitoiminnan eheyttämistä tukevia ja haastavia tekijöitä. Tukevina tekijöinä mainittiin esimerkiksi musiikin monipuolisuus ja positiiviset vaikutukset sekä henkilöstön musiikillinen kiinnostus ja osaaminen. Tulosten mukaan haastavia tekijöitä olivat muun muassa henkilöstön negatiivinen asenne musiikkia kohtaan, huonot työvälineet ja työtilat sekä ajan rajallisuus