Työyhteisön merkitys varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työyhteisön merkitystä varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työhyvinvointia vahvistavia sekä sitä uhkaavia tekijöitä varhaiskasvatuksen opettajien työyhteisöissä. Näitä tekijöitä selvitettiin Työn vaatimusten – työn voimavarojen (TV-TV) mallin (Demerouti, Bakker, Nachreiner ja Schaufeli 2001; Hakanen 2004) avulla. Tutkimuksen aineisto muodostui Facebookin Varhaiskasvatuksen opettajat -ryhmään lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen vastauksista. Lopullinen aineisto muodostui 34 varhaiskasvatuksen opettajan vastauksista. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työhyvinvointia vahvistavat sekä sitä uhkaavat tekijät varhaiskasvatuksen opettajien työyhteisöissä ovat pitkälti saman kolikon kääntöpuolia, eli samat tekijät voivat toimia työyhteisöissä joko työhyvinvointia vahvistavina tai sitä uhkaavina tekijöinä. Tässä tutkimuksessa sekä työhyvinvointia vahvistavat että sitä uhkaavat tekijät työyhteisöissä jaettiin organisaation tasolle, ihmisten väliselle tasolle, työnkuvan tasolle sekä työtehtävien tasolle. Keskeisimmät työhyvinvointia vahvistavat sekä sitä uhkaavat tekijät löytyivät ihmisten väliseltä tasolta. Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia tukee esimerkiksi toimiva tiimi, esihenkilön tuki sekä hyvä ilmapiiri työyhteisössä. Näiden tekijöiden vastakkaiset puolet, eli toimimaton tiimi, esihenkilön tuen puute sekä huono ilmapiiri työyhteisössä ovat sen sijaan keskeisiä työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä varhaiskasvatuksen opettajien työyhteisöissä. Muut ihmiset työyhteisöissä ovat siis tämän tutkimuksen mukaan muita työyhteisöön liittyviä tekijöitä keskeisempiä varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Koska varhaiskasvatuksen opettajien työyhteisöissä heidän työhyvinvointiaan vahvistavat sekä sitä uhkaavat tekijät ovat pitkälti samoja tekijöitä, tulisi jatkossa työyhteisöissä keskittyä siihen, että näistä tekijöistä luotaisiin työyhteisön jäsenten työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä