Lasten kaltoinkohtelun riskiolot ja niiden tunnistaminen: Hoitosuosituksen päivitys

Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus on osa laajempaa projektia, jossa päivitetään Lasten kaltoinkohtelun hoitosuositusta riskiolojen tunnistamisen ja siihen käytettävien luotettavien työkalujen osalta. Lasten kaltoinkohtelu on sekä kansainvälinen että kansallinen ongelma, johon puuttumiseen ja tunnistamiseen tarvitaan luotettavia keinoja ja työkaluja. Nykypäivänä tietoisuus lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta on lisääntynyt, mutta edelleen siihen puuttumista pidetään vaikeana. Lasten kaltoinkohtelu tapahtuu yleensä perheen sisällä ja sen vuoksi sitä voi olla muiden vaikea nähdä tai puuttua siihen. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata lasten kaltoinkohteluun liittyviä riskioloja ja niiden tunnistamiseen tarkoitettuja luotettavia työkaluja. Tavoitteena oli yhtenäistää lasten kaltoinkohtelun ja sen riskiolojen tunnistamista sekä edistää varhaista puuttumista riskioloihin. Tutkimuskysymyksinä olivat: millaisia tekijöitä liittyy lasten kaltoinkohtelun riskioloihin ja millaiset työkalut ovat luotettavia riskiolojen tunnistamisessa. Tähän systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen aineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta. Tietokannat olivat CINAHL, PubMed, PsycINFO ja Medic. Hakuja tehtiin asiasanahakuina ja vapaasanahakuina. Hakusanoina käytettiin sanoja lapsen pahoinpitely, ravistellun vauvan oireyhtymä, perheväkivalta, parisuhdeväkivalta, lapsi, vauva, nuori, kaltoinkohtelu sekä näiden sanojen englanninkielisiä vastineita. Lisäksi englanninkielisissä tietokannoissa hakua täydennettiin vielä sanoilla systematic review, meta analysis, risk assessment, risk factors, surveys and questionnaries, checklist, weights and measures ja psychometrics. Tiedonhaussa sisäänottokriteerinä oli, että artikkelin täytyi käsitellä lapsen kaltoinkohtelun riskioloja ja sen täytyi vastata vähintään toiseen tutkimuskysymykseen. Ennen tietokantarajauksia hakutuloksia oli yhteensä 37 698. Tietokantarajausten ja poissulkukriteerien jälkeen katsaukseen valittiin yhteensä 13 artikkelia. Valituissa artikkeleissa oli kirjallisuuskatsauksia (n=9), meta-analyysejä (n=4) ja yksi katsaus. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lasten kaltoinkohtelun riskiolojen merkittävät tekijät liittyvät lapseen, vanhempaan, raskausaikaan ja synnytykseen, perheeseen ja yhteisöön. Luotettavina työkaluina lasten kaltoinkohtelun tunnistamisessa voidaan pitää erilaisia kotikäyntejä, tarkistuslistoja ja kyselyjä, vanhemmuuden tukemisen ohjelmia ja mittareita, raskausajan interventioita ja terveydenhuollon ammattilaisen oikeanlaista puuttumista. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että lapsen riskiä joutua kaltoinkohdelluksi tulee tarkastella lapsen, vanhempien, perheen ja yhteisön näkökulmasta ja kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen ajoissa saattaa ehkäistä lapsen kaltoinkohtelun kokonaan. Myös kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistamiseen kehitettyjen työkalujen käyttö oikein ja oikea-aikaisesti on ensiarvoisen tärkeää