Toisen asteen opiskelijoiden kokemuksia opiskelun ja pesäpallon pelaamisen yhdistämisestä kilpatasolla kaksoisuran, motivaation, elämänhallintataitojen, hyvinvoinnin ja opintomenestyksen näkökulmasta

Opiskelun ja kilpaurheilun yhdistämisestä voidaan käyttää myös nimitystä kaksoisura. Ryhdyimme tekemään kaksoisuraan liittyvää tutkimusta, koska opiskelun ja kilpaurheilun yhdistämistä pesäpallon näkökulmasta on tutkittu kansainvälisesti mitattuna vähän. Tutkimuksemme tärkeyttä korostaa se, että ylikuormitus ja arjen toimimattomuus aiheuttavat uupumusta, joka puolestaan heikentää menestystä opinnoissa ja kilpaurheilussa. Lisäksi hyvinvointiin liittyvä tutkimus on aina ajankohtaista. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen tutkimus, jossa olemme hyödyntäneet fenomenologis-hermeneuttista tutkimusfilosofian perinnettä. Toteutimme haastattelut teemahaastatteluina. Analyysin keinona hyödynsimme teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineistomme koostuu yhteensä 13 pelaajahaastattelusta ja opinto-ohjaajan haastattelusta, joka toimi ohjaajana suurimmalle osalle haastateltavistamme. Tutkimuksemme päätavoitteena oli selvittää, kuinka pesäpallon pelaaminen kilpatasolla vaikuttaa opiskeluun toisella asteella. Kolmen tutkimuskysymyksemme lähtökohtina ovat teemat, jotka liittyvät tutkittavien henkilöiden kokemuksiin kilpaurheilun ja opiskelun yhdistämisestä toisella asteella, tietojen ja taitojen oppimiseen opiskelua ja kilpaurheilua yhdistettäessä sekä urheiluseuran kasvatuksellisiin vaikutuksiin. Lisäksi tarkastelun kohteina ovat motivaation vaikutukset kaksoisuran luomiseen sekä tutkittavien henkilöiden kuormittavuuden kokemukset, hyvinvointi ja opintomenestys. Tietoihin ja taitoihin liittyen päätulosta kuvasi se, että pelaajat oppivat rytmittämään ja aikatauluttamaan omaa arkeaan. Urheiluseuran kasvatuksellisia vaikutuksia edusti tulos, jossa haastateltavat kokivat, että valmentajien ammattitaidolla on oleellinen merkitys. Valmentajat vaikuttavat omalla toiminnallaan nuorten elämään ja muodostuviin toimintatapoihin. Kaksoisuran toteuttaminen koettiin haastavaksi, mutta mahdolliseksi. Informanttien mukaan motivaatiolla on merkittävä vaikutus heidän toimintansa kannalta. Opiskelua kohtaan motiivit määräytyivät pääasiassa ulkoisten motivaatiotekijöiden avulla, kun taas pesäpallon pelaamiseen liittyen sisäiset tekijät olivat oleellisessa roolissa. Opiskelun ja kilpaurheilun yhdistäminen aiheutti informanteille kuormittavuuden kokemuksia, koska yhdistäminen vie runsaasti aikaa. Tästä huolimatta pelaajat kokivat hyvinvointinsa laadukkaaksi. Tutkimuksen mukaan opintomenestys koettiin pääsääntöisesti hyväksi, mutta se voisi olla parempi, mikäli opiskelulle olisi enemmän aikaa. Tulostemme pohjalta voimme todeta, että parhaimmillaan opiskelun ja kilpaurheilun yhdistäminen palvelevat toisiaan ja kaksoisuran toteuttaminen yksilöiden hyvinvointi ja opintomenestys huomioiden on mahdollista. Kaksoisuran kannalta olisi hyödyllisintä, mikäli nuoret suorittaisivat ylioppilastutkinnon neljän vuoden aikana. Tällöin kuormituksen määrää kyettäisiin säätämään. Lisäksi urheilulukioiden roolia tulisi pohtia tarkemmin, koska urheiluun erikoistuneissa lukioissa yhdistäminen on huomioitu parhaiten. Tutkimuksemme antaa monipuolisen katsauksen kaksoisuran muodostamisesta eri näkökulmat huomioiden empiirisiä kokemuksia ja tutkimustietoa hyödyntäen