Välitystuomion mitättömyys- ja kumoamisperusteet – tarkastelussa nykyinen oikeustila ja vaatimus välimiesmenettelylain uudistamisesta

Välimiesmenettely on riidanratkaisukeino, jonka lähtökohtana on sopimusvapaus. Suomessa välimiesmenettelyä säätelee laki välimiesmenettelystä, eli välimiesmenettelylaki. Koska välimiesmenettelyn lähtökohtana on sopimusvapaus, saavat osapuolet melko vapaasti sopia välimiesmenettelyprosessin kulusta. Menettelyn kulku voidaan sopia pitkälti asianosaisten tahdon mukaisesti, ja he voivat muun muassa valita itse asian ratkaisevat välimiehet. Välimiesmenettely on suosittua erityisesti liike-elämässä ja sitä käytetäänkin paljon erityisesti kaupan, rakennustoiminnan ja muun elinkeinoelämän piirissä. Erityisesti riita-asioissa, jossa käsiteltävä asia vaatii laajoja erityistaitoja ja joissa on suuret rahalliset intressit, on välimiesmenettely suosittua. Välimiesmenettelyn lähtökohta on, että riita ratkaistaan lopullisesti ja siihen ei voi pääsääntöisesti hakea muutosta. Välimiesmenettelyyn on kuitenkin pitänyt jättää muutamia oikeussuojakeinoja, joiden avulla välitystuomiota voidaan muuttaa jälkikäteen. Näitä keinoja ovat mahdollisuus välitystuomion mitätöimiseen tai kumoamiseen ja mahdollisuus vastustaa välitystuomion täytäntöönpanoa. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia vallitsevaa oikeustilaa siitä, millä eri perusteilla ja millä tavalla käytännössä vahvan välitystuomion voi välimiesmenettelylain mukaan katsoa mitättömäksi tai kumota. Toisena tutkimuksen aiheena on se, minkä syiden takia välimiesmenettelylakia tulisi uudistaa mitättömyyden ja kumoamisen osalta ja millä tavalla tämä uudistus voitaisiin toteuttaa. Tutkimustulosten mukaan välimiesmenettelylaki on 30 vuotta vanha ja näin ollen se kaipaa kiireellistä päivitystä. Vuoden 1992 lain säätämisen jälkeen on tapahtunut suuria muutoksia liike-elämässä, joita ei lakia säätäessä voitu edes ennakoida. Tutkimuksessa on katsottu, että tällä hetkellä Suomen välimiesmenettelyä ei pidetä houkuttelevana vaihtoehtona, sillä Suomen välimiesmenettelylain prosessit poikkeavat huomattavasti UNCITRALin mallilain säännöksistä erityisesti mitättömyys- ja kumoamisperusteiden osalta. Suomi menettää jatkuvasti toimijoita sellaisiin maihin, jotka ovat UNCITRALin mallilain implementoineet ja näin ollen pysyneet nykyaikaisten välimiesmenettelystandardien tasalla. Tämän takia, Suomen välimiesmenettelylaki vaatisi nopeaa uudistusta erityisesti mitättömyys- ja kumoamisperusteiden osalta, ja onkin positiivista, että oikeusministeriössä on tällä hetkellä käynnissä säädösvalmistelu välimiesmenettelylain uudistamiseksi