Nuorten mielenterveystaitojen kehittäminen : yläkoululaisten elämänlaadun tukeminen positiivisen mielenterveyden harjoitteita hyödyntämällä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata nuorten kasvaviin mielenterveysongelmiin ennaltaehkäisevän toiminnan kautta. Ennaltaehkäisevä toiminta rakennettiin positiivisen mielenterveyden teoriaan pohjaten, jota sosiaalipedagoginen viitekehys rikasti. Näiden pohjalta syntyi osallistava ja voimaannuttava harjoitekokonaisuus mielenterveyttä tukevista osa-alueista. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus suoritettiin Helsingin normaalilyseossa kahdeksasluokkalaisten oppilaiden sekä heidän opinto-ohjaajansa kanssa. Toiminnallinen osuus sisälsi 3 tapaamiskertaa yläkoulun luokan kanssa. Ensimmäinen kerta oli omistettu tutustumiselle sekä harjoitteiden valitsemiselle. Nuoret äänestivät 14 harjoitteen kokonaisuudesta 5 mielenkiintoisinta ja hyödyllisintä harjoitetta, jotka suoritettiin yhdessä kahdella seuraavalla tapaamiskerralla. Harjoitteet oli jaoteltu viiteen eri osa-alueeseen: tunne- ja ajattelutaitoihin, sosiaalisiin taitoihin, läsnäolo- ja tietoisuustaitoihin, elämänhallintataitoihin sekä itsetunto- ja itsetuntemustaitoihin. Harjoitekokonaisuus rakennettiin positiivisen mielenterveyden teoreettiseen viitekehykseen pohjaten ja sitä soveltaen. Positiivisen mielenterveyden teorian lisäksi opinnäytetyötä tukee sosiaalipedagoginen ajattelu, josta erityisesti voimaantuminen ja osallisuus nousevat pintaan. Toimintaan osallistumisen ollessa nuorille vapaaehtoista osallisuuden vahva mahdollistaminen koettiin tärkeäksi. Toiminta oli tavoitteeltaan myös linjassa nykyisen opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa, jolloin se toimi luonnollisena osana opinto-ohjauksen oppitunteja. Nuoriin suunnatuista tutkimuksista käy yleisellä tasolla ilmi negatiivinen lähestymistapa mielenterveyttä kohtaan, jossa painopiste on ongelmissa, häiriöissä ja häiritsevissä tekijöissä. Tämä opinnäytetyö pyrki paikkaamaan tämän teeman toista puolta, lähestyen teemaa mielenterveystaitojen vahvistamisella. Toiminnassa mukana olleet nuoret kokivat käsiteltävät osa-alueet tärkeinä. Osa-alueet olivat nuorille nimeltä entuudestaan tuttuja, mutta heidän mukaansa niiden käsittelyyn ei peruskoulun aikana ollut annettu tarpeeksi tilaa. Nuoret osallistuivat harjoitteisiin mielenkiintoa osoittaen. Alkuun osallistuminen oli varovaisempaa, mutta vahvistui nopeasti harjoitteiden edetessä. Saadun palautteen perusteella nuoret kokevat tärkeäksi mielenterveystaidoista puhumisen sekä niiden aktiivisen harjoittelemisen. Työn taustatiedon ja toiminnan kokemusten perusteella mielenterveystaitojen aktiiviselle vahvistamiselle nuorten keskuudessa olisi paljon tarvetta. Toiminta osoittautui myös hyvin sopivaksi kouluympäristössä suoritettavaksi