Kodinomaisuuteen yhteydessä olevat tekijät ikääntyneiden palveluasumisyksiköissä : kirjallisuuskatsaus

Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti ja sen myötä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee palveluja toimintakyvyn heikentymisen takia. Ikääntyvien palvelutarpeisiin tulisi panostaa muun muassa asuinympäristöjen kehittämisellä. Kodinomaisuus määritellään joksikin tutuksi, mikä saa ihmisen tuntemaan olonsa mukavaksi ja turvalliseksi, sekä levolliseksi. Hoitopaikan kodikkuus on yhteydessä asukkaiden hyvinvointiin ja liitetään asukkaiden tyytyväisyyteen hoitoonsa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä kodinomaisuuteen ikääntyneiden palveluasumisyksiköissä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla palveluasumisyksiköiden kodinomaisuutta voidaan kehittää. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Salon kaupungin vanhuspalvelut. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tietoa etsittiin tietokannoista Cinahl, Pubmed, JBI ja Medic. Aineisto valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien ohjaamana. Mukaan opinnäytetyöhön otettiin 11 tutkimusta. Valitut tutkimukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kodinomaisuuteen yhteydessä olevat tekijät koostuivat neljästä eri pääluokasta, joita olivat sopeutuminen uuteen asuinpaikkaan, ympäristön muokkaaminen omanlaiseksi, yhteisöllisyys ja osallistavat aktiviteetit, sekä henkilökunnan rooli ja asenteet. Sopeutumiseen uuteen asuinpaikkaan liittyivät kiintymyssuhteen luominen, omat vanhat tavat ja tottumukset, sekä perheen muistaminen ja läsnäolo. Ympäristön muokkaaminen omanlaiseksi piti sisällään henkilökohtaisten tavaroiden ja esineiden käytön ja mukaanoton, sisustukseen ja estetiikkaan panostamisen, sekä yhteyden luontoon. Yhteisöllisyyteen ja osallistaviin aktiviteetteihin yhteydessä olevia tekijöitä olivat turvallisuuden tunne, kotitöihin ja eri aktiviteetteihin osallistuminen, yhteenkuuluvuuden tunne, yhteisiin ruokailu- ja kahvihetkiin panostaminen, suhteiden tukeminen ja ylläpitäminen muihin asukkaisiin, sekä positiivinen ilmapiiri. Henkilökunnan rooleihin ja asenteisiin yhteydessä olivat avoimuus, hyvä kommunikaatio ja miellyttävät kohtaamiset, vahvojen suhteiden luominen henkilökuntaan, sekä itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Tulosten mukaan kodinomaisuuteen ovat yhteydessä monet eri tekijät ja sitä voidaan kehittää monin eri keinoin. Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää Salon kaupungin lisäksi eri järjestöt ja palveluntuottajat, sekä palveluasumisyksiköiden henkilökunta. Koska kotimaisia tutkimuksia opinnäytetyön aiheeseen liittyen ei löytynyt, kotimaisia jatkotutkimuksia olisi hyvä tehdä. Jatkotutkimukseksi esitetään Suomessa asuvien ikääntyneiden kokemuksia siitä mitä kodinomainen hoitoympäristö merkitsee heille