POHJOIS-KARJALAN KANSALLIPUISTOJEN HISTORIAA JA UUSIEN KANSALLISPUISTOJEN PERUSTAMINEN

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten Pohjois-Karjalan kansallispuistot on perustettu ja voidaanko perustamisista oppia mitään, jos uusia puistoja perustettaisiin maakuntaan. Analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Aineistoa kerätään tutkimalla aiheesta kertovaa kirjallisuutta ja tutkimuksia. Tarkoituksena on löytää ja koota aineistosta opinnäytetyötä varten oleelliset ja yhteiset tekijät ja muodostaa niistä tarvittavat johto-päätökset. Pohjois-Karjalaan on perustettu kolme kansallispuistoa: Petkeljärvi 1956, Patvinsuo 1982 ja Koli 1991. Puistot sisältävät kattavasti Pohjoiskarjalaista luontoa metsineen, soineen, vesistöineen, harjuineen ja vaaroineen. Puistojen hoidon taso on noussut tasaisesti vuosien saatossa. Suurin muutos oli vaatimus hoito- ja käyttösuunnitelmalle 1970-luvulta alkaen. Vastaanotto puistojen perustamisille on vaihdellut puistokohtaisesti, mutta kritiikkiä yleensä on aina ollut. Uuden kansallispuiston perustaminen vaatisi sopivan luontokohteen löytämistä ja suotuisaa vastaanottoa paikallisilta. Potentiaalisia kohteita olisivat esimerkiksi Ruunaa tai Koitajoki. Vaihtoehtona on olemassa olevien puistojen laajennus. Uuden puiston perustamista ei kuitenkaan kannata pitää kovin todennäköisenä ainakaan lähiaikoina. Kansallispuistojen suosio on ollut nousussa viime vuosina, mutta retkeilytoimintaa löytyy muualtakin, ja luonnonsuojelua voi toteuttaa muillakin suojelualueilla