Erityisherkkänä sosiaalialan työssä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalialalla työskentelevien erityisherkkien työhyvinvointia. Tutkimuksen teossa käytettiin kvalitatiivisen tutkimuksen keinoja ja puolistrukturoitua teemahaastattelua. Työn päätavoitteena oli haastatella erityisherkkiä henkilöitä ja tuoda esiin heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista erityisherkkänä. Opinnäytetyö toteutettiin HSP Suomi ry:n toimeksiantona. Haastatteluihin valikoitui mukaan seitsemän henkilöä eri puolilta sosiaalialan työkenttää. Sosiaalialalla työskennellään usein sosiaalisesti ja psyykkisesti kuormittavassa ympäristössä, joka ei ole erityisherkälle helpoin ympäristö ja tarkoituksena oli kohdistaa tutkimusta niihin tekijöihin, jotka nimenomaan sosiaalialalla vaikuttavat työhyvinvointiin. Teoriaosuudessa avattiin erityisherkkyyden ja työhyvinvoinnin määritelmää. Tämän jälkeen kerrottiin teorian tukemana tutkimusmenetelmästä ja toteutuksesta. Tutkimustuloskappaleessa jaoteltiin teemojen mukaan pienempiä osioita, joissa haastateltavien valikoitua litterointia hyväksikäyttämällä syntyneet tekstit pääsevät esille ja tuovat arvokkaita näkemyksiä eritysherkkien mielen syövereistä. tutkimustulosten mukaan erityisherkkien voimavarat ja haasteet työhyvinvoinnissa ovat melko samanlaisia, kuin ei herkilläkin. Erityisherkillä oireilu liiasta kuormituksesta todennäköisesti näkyy aiemmin ja erityisherkät tarvitsevat palautumiseen aikaa ja yksinoloa säännöllisesti. Erityisherkkyys toimii myös voimavarana työssä, kun sen mukanaan tuomat persoonallisuuden piirteet osataan hyödyntää esimerkiksi luovassa työssä, ihmisten arvokkaassa kohtaamisessa sekä tarkkuutta vaativissa töissä