Miten hoitotyöntekijän näkökulmasta muuttuva henkilöstömitoitus kehittää hoitotyön laadukkuutta ikääntyneiden asumispalvelussa?

Vanhuspalvelulaki velvoittaa tehostetun palveluasumisen yksiköt nostamaan henkilöstömitoituksen vähimmäistason 0.7 asukasta kohden vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä. Tällä ajankohtaisella opinnäytetyöllä on merkitystä sosiaali- ja terveysalalle, kun tutkitaan hoitotyön laadukkuuden merkitystä vanhustyössä. Opinnäytetyössä tuotiin esille muuttuneen henkilöstömitoituksen merkityksen osana tilaajamme Lohjan kaupungin tehostetun asumispalveluyksikön toimintaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Lohjan kaupungin tehostetun asumispalveluyksikön muuttunutta henkilöstömitoitusta, ja miten se näkyi välittömässä hoitotyössä sekä vaikutti hoidon laadukkuuteen yksikössä työskentelevien hoitotyön ammattilaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten välittömän hoitotyön laadukkuus oli kehittynyt muuttuneen henkilöstömitoituksen myötä, ja miten uudet henkilöstöresurssit olivat parantaneet asukkaiden saamien palveluiden laadukkuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi, miten lisääntyneet henkilöstöresurssit olisivat hoitotyön laadukkuuden kannalta hyödyllisintä kohdentaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä ryhmähaastattelua käyttäen. Ryhmähaastattelu toteutettiin etukäteen suunnitelluilla teemoihin pohjautuvilla kysymyksillä, jotka ohjasivat ryhmähaastattelun keskustelua. Tulosten perusteella Lohjan kaupunki sai tietoa, kuinka hoitotyön laadukkuutta pystyttiin parantamaan henkilöstömitoituksen muutoksella ja kuinka sen kohdentaminen olisi toimeksiantajan kannalta hyödyllisintä. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että erityisesti välillisen hoitotyöntekijän tarve, jotta hoitotyöntekijöille jäisi enemmän resursseja tehdä omaa ammattiaan vastaavaa työtä. Lisäksi tuloksista nousi esille asukaslähtöisempi hoitotyö, sekä työyhteisön halu osallistua kehitystyöhön