Päihteidenkäyttäjien läheisten asema läheisriippuvuuden ja huolen puheeksiottamisen näkökulmasta

Taustana kirjallisuuskatsaukselle toimivat päihdepalvelujärjestelmä, päihde- ja riippuvuusstrategiat sekä sosiaalihuolto- (L 1301/2014), terveydenhuolto- (L 1326/2010) ja päihdehuoltolaki (L 41/1986). Lisäksi tietoperustana toimivat psykososiaalinen viitekehys, läheisriippuvuus ja huolen puheeksiottaminen. Kirjallisuuskatsaus on luonteeltaan kuvaileva, narratiivinen kirjallisuuskatsaus, joka toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen menetelmänä käytettiin aineistolähtöisessä analyysissa ongelmanratkaisussa teoriaohjaavaa sisällönanalyysia noudattaen sen vaiheita ja erityispiirteitä. Tarkoituksena oli tarkastella läheisten näkökulmasta yhteneviä ilmiöitä ja keskeisiä käsitteitä. Tutkimuskysymyksinä läheisten aseman näyttäytymiseen suhteessa päihderiippuvuuteen olivat 1) läheisriippuvuuden ja 2) puheeksiottamisen näyttäytyminen. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta käsiteltävistä asioista ja avata ammattilaiselle kokonaiskuvaa tulosten avulla. Tutkimustulosten analysointivaiheessa läheisriippuvuus ja huolen puheeksiotto pohjautuivat soveltuvin osin SSCS-mallin mukaiseen jaotteluun. Läheisriippuvuuden piirteet ilmenivät aineistossa läheisriippuvuuden luonteen mukaisesti yksilöllisinä, mutta samankaltaisina. Tulosten mukaan läheisten oli helpompaa puhua lähipiirilleen päihdeongelman vaikutuksista. Läheiset olivat kokeneet saaneensa positiivista tukea sekä ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia vaikuttavimmin vertaistuellisesta avusta. Läheiset eivät halunneet puhua päihdeongelmasta julkisesti, joka vaikuttaa suuresti ammattiavun hakemiseen ja päihdeongelman vaikutusten myöntämiseen. Ammattilaiset kokivat, että huolen puheeksi ottamiselle tulisi olla riittävä määrä tietoa tilanteesta, jotta siihen olisi varmempaa ja helpompaa puuttua. Esille tuli myös riittämätön yleinen keskustelu päihdeilmiöstä koskien läheisten toimintakykyä ja hyvinvointia.The literature review is based on the substance abuse service system, substance abuse and addiction strategies, and the Social Welfare (L 1301/2014), Health Care (L 1326/2010) and Substance Abuse Treatment Act (L 41/1986). In addition, the knowledge base is based on the psychosocial framework, interdependence, and the expression of concern. The literature review is descriptive in nature, a narrative literature review conducted as a qualitative study. As a method of qualitative research, theory-based content analysis based on its steps and special features was used in datadriven analysis in problem solving. The purpose was to look at codependency phenomena and key concepts from the perspective of closed ones. The research questions on the appearance of the position of closed ones in relation to substance abuse were 1) the appearance of codependency and 2) the appearance of bringing concerns up a topic. The aim was to raise awareness of the issues at stake and to give the professional an overview of the results. In the analysis phase of the research results, the codependence and the expression of concern were based, where applicable, on a breakdown according to the SSCS model. The features of codependency appeared in the data as individual but similar according to the nature of codependency. The results showed that it was easier for relatives to talk to their closed ones about the effects of the substance abuse problem. Those close to them had felt that they had received positive support and the experience of being understood and heard most effectively from peer support. Relatives did not want to talk about the substance abuse problem in public, which greatly influences seeking professional help and acknowledging the effects of the substance abuse problem. Professionals felt that there should be enough information about the situation to intervene the concern to make it more secure and easier to intervene. There was also an inadequate general discussion of the substance abuse phenomenon regarding the functioning and well-being of closed ones