Työhyvinvoinnin kehittäminen johtamisen keinoin etätyössä henkilöstöpalvelualan yrityksessä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten työhyvinvointia kehitetään etätyössä johtamisen keinoin henkilöstöpalvelualan yrityksessä. Työhyvinvointi etätyössä on ollut viimevuosina isosti esillä. Opinnäytetyön avulla haluttiin selvittää, miten yhdessä Suomen suurimmassa henkilöstöpalvelualan yrityksessä työhyvinvointia kehitetään etätyössä johtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä henkilöstöpalvelualan yrityksen Baronan kanssa. Tietoperusta koostuu työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvistä teemoista. Tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointia ja johtamista sekä niihin vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista. Tietoperustassa käsiteltiin lyhyesti myös laadullista tutkimusta ja sen analysointia. Aineiston hankintamenetelmä oli haastattelu. Haastattelut toteutettiin kolmen eri liiketoiminnan johtajan kanssa. Rooleja tai liiketoimia ei kuvata tarkasti anonymiteetin takia. Haastatteluiden avulla pyrittiin hahmottamaan, mitä johtamisen keinoja eri esimiehet käyttävät viikkotasolla ja pidemmällä aikavälillä sekä mitkä keinot ovat heidän näkökulmastaan toimivia ja mitkä kaipaisivat kehitystä. Haastatteluaineisto edustaa haastateltavien näkökulmia ja kokemuksia, minkä takia haastattelun tulokset eivät ole absoluuttinen totuus. Haastatteluiden keskeisinä tuloksina selvitettiin, mitä johtamisen keinoja esihenkilöt käyttävät työhyvinvoinnin kehittämiseksi etätyössä. Haastatteluista keskeiseksi teemaksi nousi toimivan kommunikaation ja viestinnän tärkeys työhyvinvoinnin kannalta. Kommunikaation toimivuutta pidettiin yhtenä ratkaisevana tekijänä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Viestinnän tärkeydellä tarkoitettiin tärkeistä asioista viestimistä johdolta työntekijöille ja työntekijöiltä johdolle. Haastatteluiden myötä kehitysehdotukseksi nousi etäjohtajalle tärkeiden ominaisuuksien ja osaamisen määrittely. Etäjohtajalle tärkeiden ominaisuuksien ja osaamisen määrittely olisi tärkeää, sillä sen avulla pystyttäisiin ohjaamaan koulutus- ja kehittämistoimenpiteitä etäjohtajille. Organisaatiotasolla tehty etäjohtajan ominaisuuksien ja osaamisen määrittely voisi helpottaa uusina etäjohtajina toimivien työtä ja tuoda jo pidempään etäjohtajina työsken-nelleille uusia näkökulmia. Asiasanat: työhyvinvointi, johtaminen, etäjohtaminen, laadullinen tutkimu