Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset vuosina 2017-2021 Forssan poliisiaseman alueella

Huumausainerikollisuus on pitkään ollut kasvussa, mutta näistä rikoksista suurin osa jää tulematta poliisin tietoon. Tämä tutkimuksen päätavoitteena on tarkastella huumausainerikollisuutta Forssan poliisiaseman alueella vuosina 2017–2021 ja selvittää, kuinka poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä on kehittynyt. Tutkimuksessa vertaillaan myös huumausainerikosten määrien suhteellisia muutoksia Forssan poliisiaseman alueella koko Suomen alueeseen. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään Forssan poliisiaseman alueella vuosina 2018 ja 2019 suoritettujen huumausainevalvontaiskujen tehokkuutta ja selvitetään, onko niillä ollut vaikutusta huumausainerikosten tilastoihin. Tutkimus koostuu tietoperustasta, haastattelusta sekä tilastojen analyysistä. Tietoperustassa käydään läpi tutkimuksen kannalta oleellisia kirjallisia lähteitä, lainsäädäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimus on yhdistelmä kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimuksessa hyödynnetään poliisin tilastoimia huumausainerikoksia vuosilta 2017–2021 Forssan poliisiaseman ja koko Suomen alueella. Tilastoja analysoidaan vuosittaisten muutosten osalta, joiden perusteella tehtäviä johtopäätöksiä täydennetään haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksessa selviää, että Forssan poliisiaseman alueella poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrät ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2019. Tämän jälkeen suunta on lähtenyt laskuun. Koko Suomen osalta trendi on lähes vastaava, mutta kasvu jatkui vuoteen 2020 asti vuoden 2019 sijaan. Vaikka tutkimuksessa selviää, että poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä on tilastojen perusteella viime vuosina laskenut, ei huumausainerikollisuus todellisuudessa kuitenkaan mitä todennäköisimmin ole laskussa. Tätä mieltä on myös tutkimuksessa haastateltu Forssan poliisiaseman tutkinnanjohtaja. Tilastoissa näkyvä huumausainerikosten määrän lasku johtuu huumausainerikosten vähenemisen sijaan pikemminkin resurssien kohdentamisen muutoksista ja korona-ajan huumausainerikollisuuden valvonnan tehokkuuden heikkenemisestä. Tätä olettamusta tukee tutkimuksessakin esille tullut huomio, että niinä vuosina, kun huumausainerikosten selvittämiseen on kohdennettu resursseja, on poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrät olleet kasvussa