Esteetön luontoretkeily -millaisia tulevaisuuden toiveita käyttäjillä on?

Tämän opinnäytetyön aikana on tutkittu esteetöntä luontoretkeilyä toimintarajoitteisten käyttäjien näkökulmasta. Keskeisenä kysymyksenä on ollut saada selville, mitä käyttäjät ajattelevat esteettömästä luontoretkeilystä. Millaiset asiat toimivat ja mikä on esteenä luontoretkelle lähtemiseen? Tutkimuksen aikana on kuultu luontoalueiden ylläpitäjiä, kuten Metsähallituksen, luonnon virkistysalueiden sekä kuntien edustajia sekä myös luontomatkailun yrittäjiä. Opinnäytetyön tilaajana on ollut Suomen Paralympiakomitea ry. Tutkimus toteutettiin käyttäjälähtöisenä palvelumuotoiluprosessina, jossa on ominaista etnografinen lähestymistapa. Muotoiluprosessin tutkimusvaiheessa aineiston keruu tapahtui käyttäen laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten havainnoimalla ja teemahaastatteluin. Laadullisen aineiston tueksi teetettiin kyselyaineisto, johon saatiin 106 vastausta. Tutkimusaineiston pohjalta visualisoitiin luontoretkeilijän palvelupolku, josta nostettiin esiin viisi muotoiluajuria eli design driveria. Palvelumuotoiluun kuuluu oleellisesti asiakkaan äänen kuuleminen prosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen yhteydessä järjestettiin osallistava ideointityöpaja. Työpajan lopputulemana nähtiin tärkeimmäksi tavoitteeksi löytää ratkaisu, miten saada esteettömän luontoretkeilijän vertaiskokemukset kuuluviin. Koettiin, että retkeilykokemuksen ja hyvin ideoiden jakaminen herättää innostuksen ja rohkaisee lähtemään luontoon. Prototyyppinä syntyi Esteettömyyden kompassi -mobiilisovellus sekä sitä tukevat verkkosivut. Yhdenvertainen mahdollisuus liikkua luonnossa ei vielä kaikilta osin toteudu. Tutkimus on osoittanut, että tahtotilaa edistää esteetöntä luontoretkeilyä löytyy. Esteettömiä retkikohteita ja tietoa palveluista löytyy, mutta käyttäjän on vaikea löytää sitä. Prototyypin idean mukaiselle tietoa kokoavalle, valtakunnalliselle esteettömän luontoretkeilyn sovellukselle ja verkkosivustolle on selkeä tarve.During this thesis accessible excursions to nature have been studied from the perspective of users with disabilities. The key question has been to find out what users think about accessible nature excursions. What are the factors that enable and factors that work as an obstacle for them going on a trip to nature? During the study there have been consulted, administrators of nature areas, such as representatives of Metsähallitus, different outdoor recreation areas and municipalities, as well as nature tourism entrepreneurs. The thesis has been commissioned by the Finnish Paralympic Committee. The study was conducted as a user-driven service design process characterized by ethnographic approach. During the research phase of the design process, the material was collected using qualitative research methods, such as observation and thematic interviews. To support the qualitative data, a questionnaire was commissioned, which received 106 responses. Based on the research material, the service path of a nature goer was visualized and five design drivers were highlighted from it. Service design essentially involves hearing the customer’s voice at different stages of the process. A participative brainstorming workshop was organized as part of the research process. As a result of the workshop was found out, that the main goal was to find a solution to make visible the peer experiences of nature goers on accessible nature excursions. The participants felt that sharing the hiking experience and great ideas arouses enthusiasm and encourages you to go out in nature. The Accessibility Compass mobile application and the supporting website were created as a prototype. Equality in opportunities to go to nature is not yet fully realized. Research has shown that the will to promote accessible excursions to nature can be found. Accessible travel destinations and information about the services can be found, but it can be difficult to find. There is a clear need for a nationwide interactive application that would gather information for accessible trails and nature tourism servises based on the idea of the prototype developed during the research project