Edunvalvontavaltuutuksen sudenkuopat

Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa kartoittaa yleisimpiä edunvalvontavaltuutuksissa ilmeneviä puutteita ja virheitä, jotka tekevät pahimmassa tapauksessa valtakirjasta pätemättömän. Tarkoituksena oli löytää yleisimmät virheet, joita tulisi välttää laadittaessa valtakirjaa ja mitä tulisi tarkistaa, jotta valtakirja on mahdollista vahvistaa. Tarkoituksena oli yleisimpien kompastuskivien löytämisen lisäksi miettiä ratkaisuja, kuinka laadintaan liittyviä virheitä voitaisiin välttää. Opinnäytetyössä käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Lainopillisessa tutkimuksessa käytiin läpi edunvalvontavaltuuslain taustaa ja valtakirjan muotovaatimuksia. Toinen tutkimusmetodi oli henkilöhaastattelu, jossa haastateltiin kuutta eri edunvalvontavaltuutusten parissa työtä tekevää asiantuntijaa. Haastatteluiden avulla kartoitettiin edunvalvontavaltuutuksen tekoon liittyviä sudenkuoppia. Haastatteluista saatiin selville useita eri sudenkuoppia. Digi- ja väestötietovirasto käyttää apunaan kompastuskivistä koottua listaa kampanjoidessaan edunvalvontavaltuutuksen puolesta. Haastatteluista nousi myös esiin muutama kehitysehdotus edunvalvontalakiin liittyen. Kehitysehdotukset koskivat edunvalvontavaltuutuksen nimeä ja oikeushenkilön käyttöä edunvalvontavaltuutuksessa. Tärkeimpänä havaintona haastatteluista nousi asiantuntijan käyttö laadittaessa edunvalvontavaltuutusta. Käyttämällä ammattilaisen apua edunvalvontavaltakirjan laadinnassa on mahdollista välttyä virheiltä, jotka tekevät pahimmassa tapauksessa valtakirjasta pätemättömän