Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opinnäytetöiden aihe-, toteutusmuoto- ja menetelmäanalyysi

Opinnäytetyössä tutkittiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opinnäytetöiden aiheita, toteutusmuotoa ja menetelmiä. Lisäksi opinnäytetöistä kartoitettiin valmistumisvuosi, sivumäärä, liitteiden määrä, kohdeorganisaatio, lähteiden määrä, niiden kielijakauma ja tyyppi sekä tieto siitä, onko opinnäytetyö toteutettu tilaustyönä ja yksilö- vai parityönä. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan yleiskuva Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opinnäytetöistä. Opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Seinäjoen ammattikorkeakoululle. Teoriaosassa käsitellään ammattikorkeakoululakia ja -asetusta, Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistuksia, kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelmaa sekä kirjastoalan kehityssuuntiin liittyvää aineistoa. Tutkimusosassa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista otetta. Aineistona tutkimukselle toimivat kaikki Theseuksessa julkaistut Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opinnäytetyöt vuosilta 2009–2021. Kartoitettavia opinnäytetöitä oli yhteensä 258. Aineisto analysoitiin suoria jakaumia ja laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimustulokset osoittivat, että opinnäytetöitä oli tehty eniten yhteistyöhön ja lasten- ja nuortenkirjastotyöhön liittyen. Lisäksi yleisimpiä tutkimuskohteita opinnäytetöissä olivat kirjastonkäyttö, asiakastyytyväisyys ja kokoelmatyö. Opinnäytetöiden aiheissa näkyivät selvästi kirjastojen toiminnan perustana olevat lait, arvot, strategiat ja linjaukset. Yleisin toteutusmuoto opinnäytetyölle oli tutkimuksellinen. Suosituin tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmistä kysely. Vuosittainen opinnäytetöiden valmistumismäärä oli keskimäärin 19,8 ja opinnäytetöiden sivumäärä 60,2. Valtaosa opinnäytetöistä oli tehty yksilötyönä. Eniten opinnäytetöitä kohdistui yleisiin kirjastoihin. Lähdetyypeistä yleisin oli verkkolähde. Valtaosa käytetyistä lähteistä oli suomenkielisiä, ja lähdeviitteiden määrä opinnäytetyötä kohden oli keskimäärin 42