Kahden kotihoitoyksikön vertailu yksiköiden etähoidon lisäämiseksi Helsingin alueella ja yleisemmin

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli etähoidon edistäminen kotihoidossa. Tarkoituksena oli selvittää työelämäkumppanin toimeksiannosta, miksi etähoidon asiakasmäärät vaihtelevat suuresti Helsingin kotihoidon lähipalvelualueilla. Opinnäytetyössä vertailtiin tutkittavan kotihoitoyksikön kolmea lähipalvelualuetta toisen yksikön yhteen alueeseen, jossa ohjautumista tapahtuu enemmän. Tietoperustan keskeiset käsitteet ovat ikääntyneet ja etähoito. Tämä opinnäytetyö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Kohderyhmänä olivat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, jotka työskentelevät kotihoidossa. Aineisto kerättiin pienryhmähaastatteluiden avulla. Yhteensä haastateltavia oli yhdeksän. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin laadullisen aineiston tapaan. Opinnäytetyössä hyödynnettiin kahden opinnäytetyöntekijän triangulaatiota. Aineistosta saatujen tulosten perusteella suurimmaksi keinoksi etähoidon lisäämiseksi nousi verkostotyön kehittäminen. Verkostotyötä eri terveydenhuollon toimijoiden kesken tulisi lisätä yhteisten linjausten täsmentämiseksi, tiedon jakamiseksi ja etähoidon markkinoimiseksi asiakkaille, omaisille ja henkilöstölle. Toiseksi suurimpana keinona etähoidon lisäämiseksi nousi johtaminen. Esihenkilön olisi hyvä viestiä yhtenäiset toimintaohjeet etähoidon kokeilemiseksi herkemmin ja matalammalla kynnyksellä sekä johtaa tiimit aktiivisesti ja säännöllisesti pohtimaan etähoidon mahdollisuutta. Lisäksi aineistosta esiin tuli ikääntyneiden itsemääräämisoikeus ja digitaaliset palvelut. Toimivien etähoitojärjestelmien kehittäminen on yhteiskunnallisesti resursseja lisäävä ja hoitoa mahdollistava keino vallitsevaan kasvavaan kotihoidon tarpeeseen ja henkilöstöresurssivajeeseen. Opinnäytetyön tulokset ja johtopäätökset vietiin tutkittavien lähipalvelualueiden lähiesihenkilöiden tietoon yhteisessä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa kotihoidon esihenkilöt vahvistivat opinnäytetyössä esiin nousseet johtopäätökset. Kehittämisehdotuksina aineistosta tuli esiin asiakkaiden ohjaus etähoidon piiriin varhaisemmassa vaiheessa omatoimisuuden, itsenäisyyden ja yksityisyyden tukemiseksi, säännölliset yhteiset työryhmätapaamiset eri toimijoiden kesken tiedon jakamiseksi ja yhteisten linjausten täsmentämiseksi, etähoidon ryhmätoimintojen lisääminen asiakkaille sekä kotihoidossa myös lähihoitajille mahdollisuus ilmoittaa asiakas etähoidon ryhmiin. Asiasanat: etähoito, digitaaliset palvelut, kotihoito, ikääntyneet, resurssipulaThe aim of the thesis was to promote telemedicine in home care. The purpose of the thesis was to survey, on behalf of a working life partner, why the number of clients in telecare varies greatly in the local service areas of Helsinki`s home care. In the thesis, the three local service areas of the home care unit under study were compared to one area of another unit where more guidance takes place. The main concepts in the theoretical framework of the thesis are elderly and telemedicine. This thesis was implemented as a qualitative study. The target group was nurses and public health nurses working in home care. The material was collected through small group interviews. There was a total of nine interviewees. The material obtained from the interviews was analyzed as qualitative data. The triangulation of two thesis workers was utilized in the thesis. Based on the results obtained from data, the development of networking became the main way to increase telemedicine. Networking between different healthcare providers should be increased to clarify common guidelines, share information, and market telecare to customers, relatives, and nursing staff. Leadership emerged as the second largest way to increase telecare. It would be a good idea for the supervisor to communicate uniform guidelines for trying out telecare more sensitively and at a lower threshold, and to lead teams to consider the possibility of telecare actively and regularly. In addition, the material revealed the right of the elderly to self-determination and digital services. The development of well-functioning telecare systems is a means of increasing social resources and enabling care to meet the growing need of home care and shortage of human resources. The results and conclusions of the thesis were brought to the attention of the forepersons of the local service areas under study in a joint discussion event. At the event, the supervisors of home care confirmed the conclusions that emerged in the thesis. As development suggestions, the material included referring clients to remote care at an earlier stage to support self-sufficiency, independence and privacy, regular joint working group meetings between different actors to share information and specify common guidelines, adding remote group activities to clients and, in home care, also the possibility to refer clients to telecare groups. Keywords: telecare, digital services, home care, the elderly, resource scarcit