Suolistosyöpää sairastavan potilaan hyvinvointia tukeva ravitsemusohjaus

Suolistosyövän ilmaantuvuus kasvaa länsimaissa. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on arvioitu länsimaissa tyypillinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti tunnetusti syöpää aiheuttavia ruoka-aineita. Sekä syöpää että erityisesti suolistosyöpää aiheuttavia ruokavalion osatekijöitä on tutkittu runsaasti mutta tarkat vaikutusmekanismit eivät vielä ole tiedossa. Syöpää ennaltaehkäisevän ravitsemusohjauksen piirteitä sovelletaan suolistosyöpää sairastavien potilaiden ravitsemusohjauksessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää ja kuvailla ajankohtaista tutkimustietoa suolistosyöpää sairastavan potilaan ruokavalion ja saadun ravitsemusohjauksen vaikutuksesta potilaan terveydentilaan ja hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoite oli koota yhteenveto siitä, millainen ravitsemusohjaus edistää suolistosyöpää sairastavan potilaan hyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin aineistot neljästä tietokannasta. Näistä Finna ja Medic ovat suomalaisia tietokantoja. Lisäksi aineistoja haettiin kansainvälisistä Pubmed- ja EBSCO-tietokannoista. Tietokantahaulla löydettiin yhteensä 215 artikkelia, joista 8 valittiin lopulta katsaukseen käsiteltäväksi. Tutkimuksen tuloksien pohjalta määriteltiin suolistosyöpäpotilaan ravitsemusohjauksessa huomioitavat osa-alueet ja tarkasteltiin ravitsemusohjauksen ja suolistosyöpäpotilaan hyvinvoinnin yhteyttä. Keskeisiä huomioitavia seikkoja suolistosyöpäpotilaan ravitsemusohjausta suunniteltaessa ovat tutkittuun tietoon perustuvat asialähteet, ravitsemuksen perustarpeista huolehtiminen, yksilöllisten potilaskohtaisten tarpeiden tunnistaminen, motivoiva ja kannustava ohjaustapa sekä saavutettavuuden huomioiminen. Tätä katsausta laajemman selvityksen perusteella olisi hyvä kehittää terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön suomalaisille suolistosyöpäpotilaille suunnatut ravitsemusohjauksen raamit. Lisää tutkittua tietoa suolistosyöpäpotilaan ravitsemuksesta, ravitsemusohjauksesta ja näiden yhteydestä hyvinvointiin tarvitaan, ennen kuin tälle potilasryhmälle kohdistetun kattavan ravitsemusohjauksen laatiminen on mahdollista