Itseohjautuvuus julkisessa asiantuntijaorganisaatiossa

Työelämän ja toimintaympäristön muuttuessa kompleksisemmaksi organisaatiot kohtaavat uudenlaisia vaatimuksia, joihin haetaan ratkaisua verkostoitumisen, organisoitumisen muutosten ja uudenlaisten palvelumallien avulla. Muutosvaatimukset eivät kuitenkaan kohdistu ainoastaan organisaatiorakenteeseen tai palveluprosessien toteuttamistapaan, vaan haastavat yhä vahvemmin myös organisaation johtamistapaa. Itseohjautuvuudesta haetaan ratkaisua monimutkaistuneessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä selviytymiseen, osaamisen kehittymisen tukemiseen ja verkostomaisen asiantuntijatyön edistämiseen uudenlaisen johtajuuden kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten itseohjautuvuus koetaan julkisessa asiantuntijaorganisaatiossa, miten nykyiset organisaation toimintaprosessit tukevat itseohjautuvuutta ja miten julkisen asiantuntijaorganisaation johtaminen tukee itseohjautuvuutta sekä miten johtajuutta tulisi kehittää itseohjautuvuuden edistämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli hahmottaa itseohjautuvan työn mahdollisuuksia julkisessa asiantuntijaorganisaatiossa ja ymmärtää itseohjautuvuuden mukanaan tuomia kehittämishaasteita julkiseen johtamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimukseen haastateltiin julkisen viraston asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin verkkovälitteisesti loppuvuonna 2021. Kerättyä aineistoa lähestyttiin aineistolähtöisen analyysin avulla. Aineisto analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin havaita, että itseohjautuvuutta voi esiintyä myös perinteisessä hierarkkisessa organisaatiossa. Itseohjautuvuutta tukevien toimintaprosessien merkitys on oleellinen, miten itseohjautuvuus toteutuu ja miten se koetaan. Itseohjautuvuutta tukevan johtajuuden osalta on merkityksellistä, että johtajuus on luonteeltaan valmentavaa, vuorovaikutteista ja valtuuttavaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä havaittiin, että itseohjautuvuus on motivaation ja työn mielekkyyden kannalta merkityksellinen ilmiö. Itseohjautuvuudella on kuitenkin myös omat kääntöpuolensa. Itseohjautuvuuden edistämisessä ei ole merkitystä organisaation rakenteella, vaan on kyse enemmänkin vallitsevista toimintaprosesseista ja organisaatiokulttuurista. Itseohjautuvuuden tukeminen vaatii julkisen johtajuuden kehittämistä. Julkisen johtajuuden kehittämiseen liittyvät haasteet ovat sekä systeemisiä että vuorovaikutteisuuteen, valtuuttamiseen ja kollektiivisuuteen liittyviä