Luonnollisen henkilön toistuvaistulon ulosmittaus ja ulosottovalitus

Opinnäytetyössä tarkasteltiin ulosmittauksen rajoituksia ja ulosottovalitusta, joka kuuluu ulosoton oikeussuojajärjestelmään. Se on perinteinen tapa hakea muutosta ulosottotarkastajan tekemään ulosmittauspäätökseen. Opinnäytetyössä tutkittiin mistä aiheista on valitettu käräjäoikeuteen toistuvaistulon ulosmittaamisessa. Tutkimuskohteena oli myös, se että vaikuttaako käräjäoikeuden sijainti ulosottovalituksen syyhyn sekä onko ulosottovalitus kumottu ja minkä takia, jos on. Tuomioissa tarkasteltiin myös, onko käräjäoikeudet käyttäneet väliaikaista covid pykälää. Työn tarkoituksena on kertoa ulosmittauksen helpotuskeinoja ja selittää ulosottovalituksen käsittelyprosessi käräjäoikeudessa. Tutkimus on rajattu luonnollisen henkilön tekemiin ulosottovalituksiin toistuvaistulosta. Opinnäytetyön toimeksiantajana on valtakunnanvoudin kanslia, joka hoitaa ulosottolaitoksen hallintoa, ohjausta ja kehittämistä. Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Keskeisimpiä lakeja työssä ovat ulosottokaari (15.6.2007/705) ja oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4). Lähteinä on käytetty myös lain esitöitä, lainkäyttöratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin lainopillista ja empiiristä oikeustutkimusta. Aineiston keräämiseen on käytetty opinnäytetyöntekijän systemaattista havainnointia. Aineisto koostui käräjäoikeuksien ulosottovalituksien ratkaisuista vuodelta 2020. Tutkimuksen kautta on saatu seuraavanlaisia tuloksia. Suurin osa ulosottovalituksista hylätään tai jätetään kokonaan tutkimatta. Eniten on haettu muutosta palkkatulon ulosmittauksen. Ulosottotarkastajien vapaakuukausi päätöksistä tehdään eniten valituksia. Käräjäoikeuden sijainnilla ei ole vaikutusta ulosottovalituksen syyhyn. Covidia ei ole käytetty ulosottovalituksen perusteena tai tuomion päätöksissä merkittävää määrää