Innovaatiorahaston rahoitushakemuslomakkeen uudelleenmuotoilu tiedon kirouksen kautta

Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, ilmeneekö Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoitushakemuslomakkeessa viitteitä tiedon kirouksen ilmenemisestä ja uudelleenmuotoilla rahoitushakemuslomaketta siten, että se auttaa lomakkeen täyttäjiä vastaamaan kysymyksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tiedon kirous on kognitiivinen vinouma, jossa yksilön tietäessä jonkin asian, hän ei osaa ajatella, että joku toinen ei tiedä tätä samaa asiaa. Toimeksiantaja oli Helsingin kaupungin innovaatiorahasto, joka on Helsingin kaupungin rahoitusinstrumentti, jonka varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen. Tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin kehittämisehdotus, jonka myötä Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoitushakemuslomakkeen kysymyksiä on uudelleenmuotoiltu. Tämä työ on tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka teoreettinen viitekehys pohjautuu päätöksenteon ilmiöiden, ja näistä tarkemmin tiedon kirouksen ympärille. Lisäksi tässä työssä käsitellään käytettävyyttä, joka on tiedon kirouksen ohella toinen läpi työn ilmenevä keskeinen elementti ja tarkastelun kohde. Itse kehittämisehdotukset perustuvat tuuppauksen menetelmään ja tarkemmin ankkurointivaikutukseen. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin tässä työssä laadullisesti teemahaastattelun keinoin ja tulokset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Haastateltavat valikoituivat eliittiotannan periaatteen mukaan. Haastateltavat olivat vuoden 2021 Helsingin kaupungin innovaatiorahaston marraskuun rahoitushakukierroksella mukana olleista seitsemän rahoitushakemuslomakkeen täyttäjää. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuussa vuonna 2021. Haastattelujen tulosten perusteella tunnistettiin tiedon kirouksen ilmeneminen innovaatiorahaston rahoitushakemuslomakkeessa. Tämän perusteella luotiin kehittämisehdotukset rahoitushakemuslomakkeen uudelleenmuotoilemiseksi. Tutkimuksen keskeinen tulos on tunnistetut kolme tiedon kirouksen ilmenemismuotoa Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoitushakemuslomakkeessa: termien epäselvyys, kysymyksenasettelun epätarkkuus sekä kysymysten tulkinnanvaraisuus. Termien epäselvyyttä koki kuusi haastateltua ja sitä ilmeni seitsemässä eri rahoitushakemuslomakkeen kysymyksessä. Kysymyksenasettelun epätarkkuutta koki viisi haastateltua ja sitä ilmeni kahdessa kysymyksessä. Kysymysten tulkinnanvaraisuutta puolestaan koki kaikki seitsemän haastateltua ja sitä ilmeni viidessä eri rahoitushakemuslomakkeen kysymyksessä. Näiden pohjalta rahoitushakemuslomakkeen kysymyksiä uudelleenmuotoiltiin siten, että ne auttaisivat lomakkeen täyttäjiä vastaamaan kysymyksiin parhaalla mahdollisella tavalla, ja siten pyrittiin parantamaan lomakkeen käytettävyyttä. Tämän työn tuloksia on mahdollista soveltaa myös muissa lomakkeiden kehittämisprojekteissa. Jatkossa tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta siitä, millaiset keinot parhaiten lisäävät lomakkeen käytettävyyttä