Organisaatiomuutos Kuopion kaupungin ikääntyneiden palveluohjauksessa : työntekijöiden kokemukset työn hallittavuudesta

Opinnäytetyössä tutkittiin Kuopion kaupungin ikääntyneiden palveluohjauksessa toteutettua organisaatiomuutosta sekä sitä, millaiseksi työntekijät kokevat työn hallittavuuden organisaatiomuutoksen jälkeen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeessa oli kahdeksan avointa kysymystä, joiden avulla kartoitettiin työntekijöiden mielipiteitä organisaatiomuutoksesta sekä kokemuksia työn hallittavuudesta. Kuopion kaupungin ikääntyneiden palveluohjauksen organisaatiomuutoksen tarve syntyi, kun huomattiin, ettei palveluohjauksen kokonaisuus ole riittävän hallittu. Tämän vuoksi työt työjonoilla kasaantuivat ja asiat ehtivät kriisiytyä. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Kuopion kaupungin ikääntyneiden palveluohjaus. Ikääntyneiden palveluohjauksen toiminta on jaettu neuvonta-, ensiarvio-, sairaala-, selvittelykeskus- ja koordinointitiimeihin sekä omaishoidon tuen palveluihin ja asumispalveluiden sijoittajaan. Kuopion kaupungin ikääntyneiden palveluohjauksen toiminta pohjautuu organisaatiomuutoksen jälkeen KAAPO-mallin (Keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus). Ajatuksena on, että asiakas saa yhdestä paikasta tarvittavan neuvonnan, ohjauksen ja palvelut. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden kokemus työn hallittavuudesta organisaatiomuutoksen jälkeen sekä parantui että heikkeni. Ongelmakohdiksi työn hallittavuudessa tunnistettiin haasteet kalenterin hallinnassa, työssä ilmenevät jatkuvat keskeytykset, kasvaneet asiakasmäärät sekä hankaluus löytää työssä tarvittavat ohjeet helposti. Lisäksi tunnistettiin, ettei työmäärä välttämättä jakaudu tasaisesti eri tiimien kesken. Ongelmakohtien tunnistamisesta huolimatta koettiin, että työtehtävien rajaamisessa ja selkiyttämisessä on pääosin onnistuttu. Työtehtävien selkiyttäminen oli yksi organisaatiomuutoksen päätavoite. Lisäksi kommunikaation työntekijöiden ja esihenkilön välillä koettiin vahvistuneen. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työntekijät haluavat jatkossa osallistua vahvemmin työn kehittämiseen. Tietoa ja kokemuksia organisaatiorakenteesta ja työn hallittavuudesta on mahdollista käyttää hyväksi tulevassa hyvinvointialuemallissa 2023 ja sen toiminnan suunnittelussa. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palveluohjauksen toiminnan kehittämisessä ja arvioitaessa tarvetta esimerkiksi työnohjaukseen