Hoitohenkilökunnan kokemuksia työmotivaatiosta yhteispäivystyksessä : haastattelututkimus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata haastattelututkimuksen avulla yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnan kokemuksia työmotivaatiosta. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä työmotivaatiosta yhteispäivystyksessä edistämään hoitohenkilökunnan työmotivaatiota. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla yhteispäivystyksessä työskenteleviltä hoitohenkilökunnan jäseniltä (n=14). Teemahaastattelussa kysyttiin hoitohenkilökunnan kokemuksia työmotivaatiosta ja sen merkityksestä, sekä työmotivaatiota estävistä ja edistävistä tekijöistä. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella hoitohenkilökunta kokee työmotivaation olevan merkityksellinen seikka töihin sitoutumisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Työmotivaatio muuttuu uran aikana ja sen ylläpito vaatii hoitajilta itseltään enemmän panostusta ja oman asenteen tarkastelua hyvän työmotivaation ylläpitämiseksi. Työmotivaatiota estäviä tekijöitä ovat työn liiallinen kuormittavuus, potilastyön haasteet, sekä esteet urakehityksessä ja palkkauksessa. Työmotivaatiota edistäviä tekijöitä ovat jatkuvan ammatillisen kehittymisen edistäminen, päivystyshoitotyön toteuttaminen, palautteen saaminen ja toimiva työyhteisö. Työmotivaation edistämiseksi tulisi ajatella päivittäisen johtamisen kehittämistä hoitajien liiallisen kuormituksen ehkäisemiseksi, riittävän palautteen mahdollistamiseksi sekä jatkuvan ammatillisen kehityksen tukemiseksi. Myös työkulttuurin ja työyhteisön hyvän työilmapiirin ylläpitäminen on tärkeä työmotivaatiota edistävä tekijä. Päivystävien sairaaloiden sisäisiä prosesseja, jatkohoitopaikkojen riittävyyttä ja avoterveydenhuollon kapasiteettia tulisi tarkastella yhteispäivystysten toiminnan turvaamiseksi ja ruuhkautumisen ehkäisemiseksi. Yhteispäivystyksiin on hakeuduttu töihin, jotta ammatillinen osaaminen suuntautuisi päivystykselliseen akuuttihoitotyöhön. Työmotivaatiota estäviä tekijöitä olivat päivystysten muuttuminen vuodeosastomaisiksi. Koronaviruspandemia ajoittui tämän opinnäytetyön tekemisen ajalle, ja sen vaikutus yhteispäivystyksen hoitohenkilökuntaan näkyi myös haastatteluissa. Organisaatio- ja kansallisella tasolla hoitohenkilökunnan palkkausta, työoloja ja urakehitysmahdollisuuksia tulisi tarkastella ja kehittää siten, että Suomessa olisi tulevaisuudessakin riittävä määrä motivoitunutta hoitohenkilökuntaa, joka kokee tekevänsä arvokasta hoitotyötä