Perhekuntoutus lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukena: kokemuksia Ensi- ja turvakotien liiton muskaritoiminnasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten vanhemmat kokevat muskaritoiminnan tukevan varhaista vuorovaikutusta ja arkea. Opinnäytetyön tavoitteena on saada muskaritoimintaan osallistuvien vanhempien ääni kuuluviin ja saada vanhemmilta kokemustietoa, jonka avulla perhekuntoutuksen menetelmän vaikutuksia saadaan näkyväksi. Lisäksi tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää perhekuntoutuksen muskarimenetelmän edelleen kehittämiseksi. Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyönä Ensi- ja turvakotipalveluiden Kokkolan ensikoti Iidan, Kokkolan avopalveluyksikkö Liinan ja Jyväskylän avopalveluyksikkö Ainon kanssa. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä on käytetty Webropol-kyselyä. Kysely on toteutettu Kokkolan ja Jyväskylän Ensi- ja turvakotipalveluiden muskariin osallistuneille vanhemmille. Kysely on laadittu sosiaalisen toimintakyvyn ja lapsen kasvun ja kehityksen teemojen pohjalta. Tutkimusten tulosten analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että vanhemmat kokivat muskaritoiminnan vaikuttaneen myönteisesti lapsen ja vanhemman väliseen yhteyteen, kykyyn tunnistaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä muutoksia ja vanhemmuuden vahvistumiseen. Lisäksi muskarissa opitut laulut ja leikit näyttäytyivät perheen arjessa, ja vanhemmat kuvasivat muskarissa oloa mukavaksi yhteiseksi hetkeksi lapsen kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muskarimenetelmässä on monia varhaista vuorovaikutusta tukevia elementtejä ja muskarissa opitut taidot näyttäytyvät perheen arjessa ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueilla esimerkiksi osallisuuden vahvistumisena. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat muskarimenetelmän käyttämisen hyötyjä varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa, ja yhteiskunnallisella tasolla vaikuttavia menetelmiä tulisikin hyödyntää yhä laajemmin osana varhaista tukea.The purpose of this thesis was to find out how parents experience musical playschool to support early interaction between parents and child and everyday life. The aim of this thesis was to get the voice to be heard of those parents who attend musical playschool and to get experiential knowledge that can be used to point out the effects of family rehabilitation and methods involved. Additionally, the knowledge obtained through this thesis can be used when developing further musical playschool in the field of family rehabilitation. This thesis was conducted in cooperation with Kokkola and Jyväskylä units, which are part of the Federation of Mother and Child Homes and Shelters. This thesis was conducted as qualitative research, and the survey was carried out by using Webropol. The focus group for this survey were the parents who attend musical playschool in Kokkola or Jyväskylä organized by the Federation of Mother and Child Homes and Shelters. They survey has been drafted based on two main themes, social ability to function and growth and development of the child. The results of this study were analyzed using content analysis and theming. The main results of this study show that parents experienced positive effects through attending musical playschool regarding the connection between parent and child, the ability to recognize the changes in child growth and development, and the experience of being a parent. Additionally, the play and songs learned in musical playschool appeared in the daily life of the family and parents described attending the musical playschool as a pleasant moment spent together. The results of this study indicate that the music playschool used as a method involves many elements that support early interaction. The skills learned in musical playschool appear in the daily life of the family and in social ability to function, such as strengthening of social inclusion. The results of this study confirm the benefits of using the method of musical playschool when strengthening early interaction and, at a society level, the effective methods should be used more widely as part of early support services