Organisaation muutoskyvykkyyden hyödyntäminen muutossuunnitelman tekemisessä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten muutosprojekti kannattaa suunnitella ja viestiä, organisaation muutoskyvykkyys huomioiden, jotta muutoksen toteutus onnistuu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatiossa suhtaudutaan muutoksiin, millaista tukea ja tietoa kaivataan sekä millä tasolla organisaation muutoskyvykkyyden koetaan tällä hetkellä olevan. Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin organisaatiossa käynnissä olevalle projektille muutossuunnitelma, jossa muutoskyvykkyyden taso on huomioitu ja jolla osaltaan pyritään lisäämään organisaation muutoskyvykkyyttä. Viitekehyksessä perehdyttiin muutokseen erilaisista näkökulmista, kuten muutoksen mallit, muutosjohtaminen, muutostahto ja sen lisääminen, muutoksien haasteiden paikat, muutosvastarinta sekä muutoksen suunnittelu. Tämän jälkeen syvennyttiin muutosviestintään, yhteisen ymmärryksen muodostamiseen, viestinnän suunnitteluun ja kohderyhmien huomioimiseen. Viimeiseksi käytiin läpi muutoskyvykkyyden tekijöitä ja mitä käsite pitää sisällään. Muutoskyvykkyyden kasvattamisen lisäksi perehdyttiin vielä motivaatioon ja sitoutumiseen. Tutkimusmetodeiksi valittiin laadullinen haastattelu ja määrällinen kyselytutkimus sekä palvelumuotoilun metodit. Tutkimus toteutettiin maaliskuun aikana kaksikielisesti koko kohdeorganisaatiossa. Vastausprosentti oli Suomen organisaation osalta hyvä ja riittävä, mutta Ruotsin organisaation osalta pieni. Tästä syystä tutkimustulokset käsiteltiin yhdessä. Tutkimustuloksia käsiteltiin ja kehitystyötä tehtiin palvelumuotoilun menetelmin. Menetelmistä käytössä olivat samankaltaisuuskaavio, suunnitteluohjurit ja personas-metodi. Tutkimustuloksista voi päätellä, että organisaation muutoskyvykkyys on hyvällä tasolla. Parannettavaa löytyy, mutta lähtökohdat ja organisaation voimavarat muutoskyvykkyyden kasvattamiselle ovat hyvät. Organisaation jäsenet suhtautuvat muutoksiin lähtökohtaisesti hyvin ja ovat halukkaita sopeutumaan sekä kiinnostuneita vaikuttamaan muutoksissa. Tutkimuksesta saatiin paljon monipuolisesti hyödynnettävää tietoa. Kehitystyön tuloksena syntyi muutosmalli sekä kolme muutospersoonaa, jotka kuvaavat organisaation suhtautumista muutoksiin, tarpeita ja erityispiirteitä. Näitä hyödynnettiin opinnäytetyön tuotoksen eli muutossuunnitelman kehityksessä. Muutossuunnitelmassa päädyttiin kuljettamaan muutos- ja viestintäsuunnitelmaan rinnakkain ja huomioiden sisällössä muutospersoonat. Muutossuunnitelma etenee muutosmallin mukaisin vaihein. Pohdinnassa todettiin maailman tämänhetkisen tilanteen mahdollisesti vaikuttaneen tutkimuksessa saatuihin vastauksiin. Opinnäytetyön tuotos on kuitenkin käyttökelpoinen. Opinnäytetyössä saavutettiin työlle asetetut tavoitteet kaikilta osin ja siksi työtä voi pitää onnistuneena