Alkuraskauden oirenavigaattori Terveyskylä -palveluun

Tässä kehittämistyössä oli tarkoitus selvittää voisiko naistentautien toimialalla alkuraskaudenongelmista kärsiviä potilaita ohjata digitaalisella työkalulla hoidontarpeen arviossa ja potilasohjauksessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kehittämistyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Työn tavoitteena oli selvittää digitaalisten oirenavigaattoreiden käyttökokemuksia käyttäjän näkökulmasta sekä niiden mahdollisia kehittämiseen liittyviä näkökulmia. Valittu aineisto sisälsi kuusi laadullista tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset jaettiin kahteen pääluokkaan, jotka olivat yksilön kokemus ja alustan ominaisuudet. Yksilön kokemuksen näkökulmasta yksilöllisyyden kokemus ja palvelun luotettavuus, vaikuttivat olevan yhteydessä toisiinsa. Oirenavigaattorin käyttö koettiin kokonaisuudessaan hyödylliseksi. Oirenavigaattorin antaman oirearvion koettiin vahvistavan käyttäjän omaa arviota terveydentilastaan, jonka pohjalta koettiin positiivisia terveysvaikutuksia omaan terveyteen pidemmällä aikavälillä. Alustan ominaisuuksista nousi esille enemmän kielteisenä koettuja asioita. Kielellinen hankaluus koettiin yhdeksi suurimmaksi haasteeksi. Kielellisten kehittämiskohteiden lisäksi ajateltiin, että visuaalinen ilme ja -rakenne oirenavigaattorissa on merkittävä sen kokonaisvaltaisen käyttäjäkokemuksen osana. Analyysissa päädyttiin siihen, että oirenavigaattori ei tulevaisuudessa pysty korvaamaan puhelinarviointia tai muualla tehtyä vuorovaikutteista hoidontarpeenarviointia kokonaisuudessaan, mutta se voisi toimia osana sitä. Potilasryhmän sekä digitaalisissa palveluissa että alkuraskauden kohtaamisissa kokema empatian puute on merkittävä seikka, joka meidän tulee huomioida palveluiden suunnittelussa. Mahdollisen oirenavigaattorin käyttöönoton kannalta tulisi perehtyä terveydenhuollon digitaalisten välineiden markkinointiin liittyviä tekijöitä, jotta potentiaaliset käyttäjät tietäisivät palveluverkostosta. Oirenavigaattorin käyttöönoton jälkeen tulee tämän vaikuttavuutta arvioida. Arviointia olisi hyödyllistä tehdä sekä potilaan näkökulmasta että hoitohenkilöstön arviointiin pohjautuen