Korjausrakennushankkeen lähtötiedot ja niiden vaikutus kohteen rakennesuunnitteluun

Korjausrakennushankkeessa lähtötietojen määrä sekä niiden laatu korostuu uudishankkeeseen verrattuna. Mikäli lähtötietoja ei ole tarpeeksi tai ne sisältävät vanhentunutta tietoa, pohjautuu kohteen rakennesuunnittelu kokemusperäisiin olettamuksiin, jotka voivat olla virheellisiä. Opinnäytetyössä kartoitettiin näitä korjausrakennesuunnittelijan tarvitsemia lähtötietoja, sekä kerättiin näistä lähtötiedoista työkaluun korjaushankkeelle tyypillisiä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat oleellisesti hankkeen rakennesuunnitteluun. Lähtötietotyökalun avulla koostettiin projektisuunnittelijoiden jo olemassa oleva asiantuntijuus ja hiljainen tieto kaikkien käytettäväksi. Tutkimus suoritettiin pääasiassa kirjallisuustutkimuksena, lähtökohtana Rakennustieto Oy:n Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo RAK18. RAK18:sta lähdettiin purkamaan tarkemmin sen perustehtävää C; Suunnittelun valmistelu, jossa yhtenä tehtävänä on varmistaa lähtötietojen riittävyys. Kirjallisuustutkimuksen tueksi haastateltiin myös kolmea korjaussuunnittelijaa, joiden kommenttien perusteella koottiin pohja Lähtötietotyökalulle (LIITE 1). Työkaluun kerättiin haastatteluiden perusteella lähtötietojen olennaisimmat osat sekä näissä lähtötiedoissa esiintyvistä toimenpiteistä johtuvat vaikutukset hankkeen rakennesuunnitteluun. Tutkimuksen tuloksena valmistunutta Työkalua voidaan hyödyntää jatkossa laajasti korjaussuunnittelua tehtäessä, mutta myös tarjouslaskennassa tai hankesuunnitteluvaiheessa. Lähtötietotyökalu mahdollistaa työtaakan jakamisen myös suunnittelijoille, joilla on vähäisempi kokemus ja jotka voivat työkalun avulla kartoittaa toimeksiannon haastavia osuuksia, joissa tarvitaan tiettyä erityisosaamista tai enemmän resursseja.In a repair building project, the importance, the amount, and the quality of the source information available is highlighted. If there isn’t enough information or the information is outdated, the structural designs will depend on assumptions based on previous experiences of the engineers and might therefore be false. In this thesis the most significant source information needed for structural engineering was mapped out. The goal was to create a design tool of the most common actions within the available source information that have a substantial effect on the structural planning of the project. The study was mainly conducted as literature research based on RAK18, by Rakennustieto Oy. Within RAK18 the most significant part when it comes to structural planning, is part C; ‘preparations for structural planning’, where one of the tasks is to check the sufficiency of the source information. In addition, three structural engineers were interviewed to compile their expertise on the subject and create a basis for the design tool. The tool can be utilized broadly at different phases of a repair building project; at the structural planning phase, when calculating offers and during project planning