Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden hallintakeinot ensihoidossa : kirjallisuuskatsaus

Työn aiheuttama kuormitus on suuri uhka sekä työntekijän terveydelle että työturvallisuudelle. Työn aiheuttamat kuormitustekijät voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia sekä yhdistelmiä näistä. Hoitotyön on todettu olevan sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavaa työtä. Lisäksi ensihoitajat altistuvat työssään muuta terveydenhuoltohenkilöstöä useammin sekä akuuttia että pitkäkestoista stressiä aiheuttaville kuormitustekijöille. Hoitotyön psykososiaalista kuormitusta ja siihen liittyviä tekijöitä on tutkittu melko paljon myös ensihoidon näkökulmasta. Hallintakeinojen osalta tutkimustietoa on toistaiseksi vain vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä ensihoitajat kokevat työssään sekä menetelmiä ensihoitotyön psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tietoa ensihoitotyöhön liittyvistä psykososiaalisista kuormitustekijöistä sekä keinoista niiden hallintaan. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, johon valikoitui 10 tutkimusta vuosilta 2013–2021. Aineistot analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Toimeksiantajana oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelut. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ensihoidon psykososiaaliset kuormitustekijät liittyivät työn sisältöön. Puolestaan psykososiaalisen kuormituksen hallintakeinot ensihoidossa liittyivät työyhteisöön ja yksilöllisiin tekijöihin. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että ensihoitajat kokivat tarvetta etenkin riittävälle perehdytykselle sekä lisä- ja jatkokoulutukselle muuttuvien hoito-ohjeiden sekä uusien toimenpiteiden suhteen. Myös apuvälineiden sekä kaluston käyttöön liittyvä kattavampi koulutus vähentäisi työntekijöiden kokemaa epävarmuutta. Tärkeimmäksi työn aiheuttaman kuormituksen hallintakeinoksi nousi työyhteisön tuki. Työparin kanssa keskustelemisen todettiin olevan käytetty ja jopa toimivimmaksi todettu epävirallinen jälkipuintimenetelmä. Työyhteisön tuen lisäksi ensihoitajat kaipaisivat nykyistä enemmän tukea myös esihenkilötaholta esimerkiksi jälkipuintien ja kehityskeskusteluiden muodossa. Jälkipuinneilla oli positiivinen vaikutus ensihoitajien hyvinvointiin, mutta valtaosa vastaajista ei ollut koskaan osallistunut viralliseen jälkipurkuun. Tutkimuksessa tuli ilmi, että aiheen laajemmalla tutkimisella voisi olla merkitystä ensihoitajien työhyvinvoinnin lisäämiseen. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan käyttää jatkossa psykososiaalisen kuormittavuuden vähentämiseksi ensihoitotyössä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri voi hyödyntää tutkimustamme kehittäessään hallintakeinoja eri kuormitustekijöille