Vanhempien kokemuksia pitkittyneen huoltoriidan vaikutuksista heidän työelämäänsä

Tämä laadullinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä valtakunnallisesti toimivan Elatusvelvollisten Liitto ry:n kanssa. Aiheen valintaa ohjasi opinnäytetyön tilaajan tarve saada syvempää ymmärrystä pitkittyneistä huoltoriidoista vanhempien työelämän näkökulmasta. Työelämää tarkastellaan koetun toimintakyvyn, perhe- ja työelämän yhteensovittamisen, yliläikkymisen sekä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työhyvinvoinnin tarkastelutasoina olivat sosiaalinen ja psykologinen pääoma. Tutkimusalueesta rajattiin pois työympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimustehtävänä oli kuvata millaisia kokemuksia vanhemmilla on pitkittyneen huoltoriidan vaikutuksista heidän työelämäänsä. Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää ymmärrystä kodin ja työn välisen rajan ylittämisprosessista kriisiajanjakson aikana sekä selvittää, miten työyhteisössä voitaisiin tukea kriisin kohdanneen vanhemman työssäjaksamista. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Kaikki haastattelut (n=6) toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyden avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että pitkittynyt huoltoriita on kokonaisvaltainen elämänmuutos, joka heijastuu vanhempien toimintakykyyn sekä työelämään vielä vuosia oikeuden antaman päätöksen jälkeenkin. Osa vanhemmista oli joutunut olemaan sairauslomalla oman jaksamisensa vuoksi sekä tekemään lyhennettyä työaikaa arjen haasteiden vuoksi. Johtopäätöksenä todetaan, että esihenkilöt suhtautuvat ymmärtäväisesti vanhempien sairauslomiin sekä työaikajoustoihin. Sen sijaan työyhteisön keskustelukulttuurissa olisi kehitettävää, jotta se tukisi yksityiselämässään psyykkisen kriisin kohdanneen työntekijän työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta pitkittyneistä huoltoriidoista sekä eron jälkeisestä vanhemmuudesta, sillä tällä hetkellä ilmiön haasteina ovat muun muassa huoltoriitojen kompleksisuus ja riittämätön tunnistamisen, palvelujärjestelmän pirstaleisuus sekä ammattilaisten keinottomuus, kun käytössä ei ole toimivia auttamiskäytäntöjä. Tämän vuoksi tulevissa tutkimuksissa tulisi selvittää huoltoriidan tunnistamista helpottavia menetelmiä sekä niiden toimivuutta.This thesis was conducted in collaboration with Elatusvelvollisten liitto ry. The purpose of this thesis was to describe parents’ experiences of prolonged custody disputes and their effect on parents’ working life. Ways to promote well-being at work were also explored. Qualitative data were collected by using thematic online interviews that were carried out in November 2021 (N=6), and analysed by theory-driven content analysis. Based on the findings, it could be concluded that the prolonged custody disputes were a comprehensive change of life visible in every area of life including work. The prolonged custody dispute process does not end in a court decision. Parents need support also after that. Some parents had to be on sick leave due to their own coping and to work reduced hours due to everyday challenges. Supervisors had an understanding attitude towards parents’ sick leave and flextime working. The culture of conversation at the work communities should be developed instead. More research is needed on prolonged custody disputes and post-divorce parenthood because the phenomenon is complex and challenging to identify. In addition the service system is fragmented and professionals have no effective assistance practices. As a further study, it would be essential to find out the methods that facilitate the identification of a custody dispute and their effectiveness