COVID-19-viruksen aiheuttaman pandemian vaikutukset työntekijöiden työhyvinvointiin järjestötyössä

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sosiaalialan järjestön työntekijöiden kokemuksista silloin kun työhön tulee runsaasti muutoksia. Tässä tapauksessa ilmiönä ja muutoksen aiheuttajana oli COVID-19-virus ja siitä seurannut pandemia. Työn tilaajaorganisaationa oli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Opinnäytetyölle asetettiin neljä tutkimuskysymystä: 1) Miten järjestön työntekijät ovat kokeneet pandemian aiheuttamat muutokset omassa työssään? 2) Millaisia työhyvinvointia tukevia muotoja pandemia on työhön tuottanut? 3) Millaisia työhyvinvointia heikentäviä muotoja pandemia on työhön tuottanut? 4) Mitä hyviä työelämäkäytänteitä pandemia-ajasta pitäisi ottaa mukaan pandemian jälkeiseen aikaan? Tutkimus oli monimenetelmällinen tutkimus. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmät toteutettiin kyselynä (Webropol-kyselylomake) sekä työpajana (learning cafe). Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 18 henkilöä ja työpajaan osallistui 19 työntekijää. Tutkimus sisälsi sekä laadullisen eli kvalitatiivisen, että määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmätriangulaatiota ja aineistotriangulaatiota. Molemmat aineistonkeruumenetelmät pohjautuivat näkökulmaan, jonka mukaan työhyvinvointi sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueet sekä työympäristön ja käytänteet työpaikalla. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta etätyöhön siirtymisen olleen suurin muutosten aiheuttaja pandemian aikana. Suurin osa tilaajaorganisaation henkilökunnasta on tehnyt etätyötä. Etätyö aiheutti erityisesti pandemian alkuvaiheilla työergonomian heikkenemistä toimiston työpisteeseen verrattuna. Etätyö vaikutti myös työntekijöiden psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin niin vahvistavasti kuin heikentävästikin. Työhyvinvointia vahvistavia puolia olivat työmatkojen poisjäänti, keskeytysten väheneminen ja parempi keskittyminen. Heikentäviä tekijöitä olivat yksinäisyyden kokemus ja sen kautta merkityksellisyyden tunteen ja innostumisen väheneminen, jotka nousivat esille myös muissa teemaa käsitelleissä tutkimuksissa