Vesikaton talvihuolto

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisella talvihuoltosopimuksella kiinteistön omistaja saa siirrettyä vastuun palveluntarjoajalle ja toteuttaa opinnäytetyön toimeksiantajalle Katelinja Oy:lle kriteerit täyttävä talvihuoltosopimus. Talvihuoltosopimuksen kehittämisen yhteydessä tarkastellaan tekijöitä, mitkä aiheuttavat rasituksia erilaisille vesikatoille, mistä syystä jäätä kertyy rakennuksen räystäille ja millä toimenpiteillä jään syntymisen räystäille voidaan estää. Katolle kertyvä lumi aiheuttaa ongelmia: joskus painon vuoksi, mutta pääasiassa aiheuttamansa vuotoriskin ja vaaran vuoksi. Vaihtelevat sääolosuhteet, yläpohjarakenteiden läpi johtuva lämpö- ja ilmavuodot aiheuttavat katolla olevan katteen pintaa vasten olevan lumen sulamisen. Sulanut vesi jäätyy, yleensä ensin vesikouruun ja jäätyneen vesikourun estäessä veden vapaan virtaamisen, alkaa jää nousta katon lappeelle. Vesikatteella oleva jää aiheuttaa lisää vuotoriskiä ja räystäällä oleva jää aiheuttaa aina onnettomuusriskin. Jään kertymisen estämiseen rakennusten räystäälle ei ole yhtä oikeaa, varmaa ja kustannustehokasta keinoa, koska jään kertymiseenkin on monia syitä. Toimenpiteisiin ryhtymistä ennen tuleekin jokainen kohde suunnitella ja tarkastella erikseen. Onnettomuustilanteissa kiinteistön omistaja on vastuussa onnettomuudesta, mikäli onnettomuuden ehkäisemiseksi ei ole tehty kaikkia mahdollisia toimenpiteitä. Harvalla kiinteistön omistajalla on ammattitaitoa ja mahdollisuuttakaan tarkkailla riittävästi vesikatolle kertyvästä lumesta ja jäästä. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaan pelkkä katutasolta tarkkailu ei ole riittävää. Tarkkailtava on siis katoltakäsin, jolloin tarkkailija tarvitsee henkilökohtaisen putoamissuojainvarustuksen ja riittävän opastuksen niiden käyttöön. Opinnäytetyössä on osoitettu, että vastuun kattolumien tarkkailusta voi myös siirtää tarkasti suunnitellulla ja toteutetulla talvihuoltosopimuksella palveluntuottajalle