Miten toimitustyössä suhtaudutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä kertovaan journalismiin?

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten haastatellut toimitukset suhtautuvat journalismiin, joka käsittelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten toimitukset suhtautuivat aiheeseen kuuluvien juttujen ideointiin ja toteutukseen, sekä millaisia haasteita voi syntyä näiden juttujen toteuttamisesta. Tätä aihetta ei ole käsitelty aikaisemmin paljon suomalaisessa journalismin tutkimuksessa. Tutkimusmetodeina käytettiin haastattelututkimusta aineiston keräämiseen ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä aineiston analysointiin. Haastatteluja tehtäessä käytettiin sekä puolistrukturoidun haastattelun että teemahaastattelun keinoja. Työtä varten haastateltiin kolmen toimituksen edustajia: Kirkko ja kaupungin, Ylioppilaslehden sekä Seuran. Yhdestä toimituksesta haastateltiin päätoimittajaa ja lopuista toimitusten päälliköitä. Analysoidusta aineistosta erottui kolme erilaista lähestymistapaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevaan journalismiin. Aktiivinen lähestymistapa tekee juttuja aiheesta aktiivisesti ja avoimesti. Lähestymistavan tavoitteena on saavuttaa yleisöjä, jotka eivät muuten lukisi mediaa. Haastateltavien identiteetti tuodaan jutuissa selkeästi esiin. Varautuneessa lähestymistavassa tehdään vähemmän juttuja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, mutta aiheeseen suhtaudutaan avoimesti. Lähestymistapa korostaa journalistista autonomiaa sekä journalistin ohjeiden noudattamista. Tämän vuoksi esimerkiksi kokijahaastateltavia ei hankita järjestöjen kautta edes vähemmistöjä koskevissa aiheissa. Neutraalissa lähestymistavassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä voidaan kirjoittaa vapaasti. Haastateltavien identiteettiä ei kuitenkaan tuoda jutussa esille, ellei se ole jutun kannalta välttämätöntä. Näin toimitus pyrkii pysymään neutraalina. Lähestymistapojen lisäksi tutkimuksessa selvisi kaksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan journalismin tekemiseen liittyvää haastetta. Yksi haaste liittyy journalistisen autonomian säilymiseen. Kokijahaastateltavien löytäminen sateenkaariaiheisia juttuja varten voi olla haastavaa, jos siihen ei käytetä järjestöjä. Niiden käyttäminen on taas uhka journalistiselle autonomialle varautuneen lähestymistavan mukaan. Toinen haaste on journalistisen kielen ymmärrettävyyden ja tarkkuuden välinen ristiriita. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä käytetään useita erilaisia termejä, joiden avulla henkilön identiteetti voidaan kuvata tarkasti. Journalistisen kielen on kuitenkin vältettävä vaikeita erikoistermejä. Haastatelluilla toimituksilla oli erilaiset mielipiteet, kuinka tämä ristiriita pitäisi ratkaista