Lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuspaikkakohtainen mittaaminen LVI-suunnittelussa

Rakennusten osuus Euroopan unionin energiankulutuksesta on 40 % ja ne muodostavat noin kolmanneksen alueen kasvihuonepäästöistä. Rakennuksen käytönaikainen energiankulutus on suurin asumiskustannuksia muodostava tekijä rakennuksen elinkaaren aikana. Suomessa rakennuksen käytönaikaisesta energiankulutuksesta suurin osa muodostuu tilojen lämmityksestä. EU:n energiatehokkuusdirektiivin määräykset pyrkivät vähentämään rakennusten energiankulutusta ja niiden muodostamaa hiilijalanjälkeä. Direktiivi edellyttää moniasuntoisissa ja moneen eri käyttötarkoitukseen käytettävissä rakennuksissa käyttäjäkohtaista sähkön ja veden sekä lämmitys- ja jäähdytysenergian mittaamista. Tällä hetkellä käyttöveden ja sähkön osalta mittaus toteutuu Suomessa hyvin, mutta lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuspaikkakohtainen mittaaminen on vielä harvinaista. Lämmitys- ja jäähdytyskustannuksista on tavallisesti maksettu hallinnoitavan tilan pinta-alaan perustuvaa kiinteää korvausta osana vuokraa tai yhtiövastiketta. Energian kulutuspaikkakohtainen mittaaminen mahdollistaa käyttäjäkohtaisen laskutuksen toteutuneen kulutuksen mukaisesti. Tutkimuksissa menetelmän on todettu lisäävän energian loppukäyttäjän tietoisuutta omasta kulutuksestaan ja kannustavan tätä vähentämään omaa kulutustaan. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa kulutuspaikkakohtaista energiamittausta koskevista määräyksistä, sen käytöstä eri maissa ja teknisistä menetelmistä, joilla mittaus voidaan toteuttaa. Vapaasti saatavilla olevaan lähdeaineistoon perustuvan dokumenttianalyysin lisäksi tehtiin tapaustutkimus, jonka pohjalta esiteltiin mahdollinen tapa huoneistokohtaisen energiamittauksen tekniselle toteuttamiselle asuinkerrostalossa. Työn tilaaja on Ramboll Finland Oy, jonka on tarkoitus hyödyntää työn tuloksia tulevien suunnittelutoimeksiantojen tukena