Kokemuksia ja näkemyksiä nuorten työllisyydenhoidosta: case Ulvila

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Ulvilan kaupungin työllisyyspalveluiden tilaamana. Toimeksiannon tarkoituksena oli kartoittaa työttömien nuorten työllistymiseen liittyviä tekijöitä ja nuorten saamia palveluita Ulvilan kaupungissa. Porin seudun työnhakijoiden palvelut muuttuivat 1.3.2021 alkaen, jolloin Pori, Ulvila ja Kokemäki alkoivat yhdessä toteuttaa alueillaan valtakunnallisen työllisyyden edistämisen kuntakokeilua, jonka yhtenä kohderyhmänä ovat nuoret, alle 30-vuotiaat työnhakijat. Opinnäytetyössä kartoitettiin heidän työmarkkinatilannettaan ja heille tarjottuja palveluita tilastojen, asiantuntijoiden ja nuorten omasta näkökulmasta. Kartoitus tuotti tietoa tulevien hankintojen, haettavien hankkeiden ja ohjaustyön pohjaksi ja sen päämääränä oli palveluiden kohdentamisen helpottaminen eri kohderyhmille. Kartoituksen perimmäisenä tavoitteena oli kohtaanto-ongelman vähentäminen: Millaisia toiveita ja oletuksia työllistymiseen liittyen eri ryhmillä oli ja millaiset palvelut koettiin parhaiten nuorten työllistymistä edistäviksi. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui keskeisten termien avaamisen lisäksi nuorille tarjolla olevien, työnhakuun liittyvien mahdollisuuksien esittelystä, työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista, keskeisistä tunnusluvuista ja työllisyystilastoista sekä työttömyyden kustannuksista. Lyhyesti käytiin läpi myös tulossa olevat muutokset TE-palveluissa. Tutkimus koostui määrällisestä sekä laadullisesta tutkimuksesta. Määrällisessä tutkimuksessa lähestyttiin asiakkaana olevia nuoria Webropol-kyselyllä heidän näkemyksistään saamistaan palveluista. Laadullinen tutkimus sisälsi nuorten kanssa työtä tekevien puolistrukturoituja haastatteluita. Vastauksia peilattiin Satakunnan ELY-keskuksen INKA Satakunta-projektin pilotteihin ja niissä toteutettuihin toimintamalleihin. Tutkimustuloksena tuli esiin, että nuorille on tarjolla riittävästi erilaisia palveluita ja kentällä toimijoita, mutta verkostoyhteistyötä tulisi tiivistää palveluiden tarjoamisessa, sillä tieto tarjolla olevista mahdollisuuksista ei kohtaa. Tavoitteena olisi saada nuorista palveluiden passiivisista vastaanottajista aktiivisia toimijoita ja ottamaan vastuuta omasta tule vaisuudestaan. Tähän ei päästä tekemällä ohjausta samoin kaikille nuorille, vaan avainsana on palveluiden räätälöinti ja ratkaisukeskeisyys yksilö keskiössä