Työvuorosuunnittelun vaikutus työhyvinvointiin

Työntekijöiden saatavuus, pysyvyys, jaksaminen ja työhyvinvointi on ollut viime aikoina suuri haaste sosiaali- ja terveysalalla. Rekrytointiongelmat ovat sosiaali- ja terveysalalla yleisempiä, kuin muilla toimialueilla. Hallituksen esityksessä (8.12.2020) onkin todettu julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kärsivän kroonisesta henkilöstöpulasta. Jotta työntekijät jaksavat työelämässä nyt ja tulevaisuudessa, on tärkeä huolehtia heidän työkykynsä ylläpitämisestä esimerkiksi joustavien työaikojen avulla. Työaika vaikuttaa työntekijöiden terveyteen, toimintakykyyn ja työhyvinvointiin, jotka ovat yhteydessä työkykyyn. Sosiaali- ja terveysalalla tehdään yleisesti vuorotyötä, joka entisestään korostaa työaikojen vaikutusta työkykyyn. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työvuorosuunnittelun vaikutusta työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille, mitä asioita työvuorosuunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon, jotta työhyvinvoinnilla on mahdollisuus toteutua. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena laadullisella lähestymistavalla. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena nousi esille kolme teemaa: Vuorotyön kokonaisvaltainen yhteys terveyteen ja turvallisuuteen, työvuorojen yhteys työhyvinvointiin ja työntekijöiden vaikuttamisen mahdollisuus työvuoroihin. Vuorotyöllä on merkittävä yhteys terveyteen ja turvallisuuteen. Työvuorosuunnittelulla pystytään vaikuttamaan työntekijän työhyvinvointiin. Työhyvinvointia voidaan edistää työntekijän vaikuttamisen mahdollisuudella työvuoroihin yhteisöllisen työvuorosuunnittelun keinoin ja ergonomisella työvuorosijoittelulla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalalla yhteisöllistä työvuorosuunnittelua toteutettaessa