Vauvamyönteisyys Etelä-Karjalan keskussairaalassa äitien ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa vauvamyönteisyydestä Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytysosastolla sekä ymmärtää äitien, lääkäreiden ja kätilöiden näkökulmaa vauvamyönteisyydestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli hankitun tiedon avulla auttaa Lappeenrannan synnytysosastoa saavuttamaan vauvamyönteisyyden kriteerit. Kun synnytysosasto kokee täyttävänsä kriteerit he voivat tulevaisuudessa hakea osastolleen sertifikaattia. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytysosaston kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on laadullinen. Aineiston keräämistä varten käytettiin haastattelua ja kyselylomaketta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vauvamyönteisyysohjelman standardoituun kyselyyn perustuen synnytysosastolla olleet äidit haastateltiin ja henkilökunta vastasi lomakekyselyyn. Tutkimuksessa saatiin selville, että äitien mielestä vauvat pääsevät välittömästi ihokontaktiin syntymän jälkeen ja ihokontaktin aikana äitejä opetetaan tunnistamaan vauvan nälkäviestejä. Äidit ja vauvat saavat olla vierihoidossa koko hoitojakson ajan ja äitejä rohkaistiin imettämään vauvojaan niin pitkän aikaa ja niin usein kuin vauvat halusivat. Henkilökunnan mielestä toimintayksikössä on toimintasuunnitelma, joka tukee imetystä ja se on kaikkien saatavilla, jotka työskentelevät äitien ja vauvojen kanssa. Raskaana olevat naiset, joita hoidetaan toimintayksikössä, saavat tietoa imetyksen tärkeydestä ja toteutumisesta ja vauvoja ei syötetä tuttipulloilla. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää tilastointiin, joka koskee täysimetettyjä vauvoja. Toimintayksikössä toimintasuunnitelman arviointimenetelmä tulisi ottaa aktiivisempaan käyttöön ja toimintasuunnitelma pitäisi esitellä kaikille uusille työntekijöille. Avustavaa henkilökuntaa tulisi kouluttaa vauvamyönteisyyteen heidän tarvitsemallaan tasolla. Imetysohjauksen tulisi olla näyttöön perustuvaa ja vastasyntyneille ei tulisi tarjota muita ruokia tai nesteitä ilman lääketieteellistä perustelua ja uusille työntekijöille tulisi järjestää imetyskoulutusta.The aim of the thesis would be to get information about baby-friendliness in the maternity ward of South Karelia Central Hospital and to understand the perspective of mothers, doctors and midwives about baby-friendliness. The purpose of the thesis was to help the Lappeenranta maternity ward to achieve baby-friendly criteria based on the WHO Baby Friendly Hospital-program. The thesis was done in collaboration with the maternity ward of the South Karelian Central Hospital. The research method of the thesis is qualitative. An interview and a questionnaire were used to collect the material. Based on a standardized survey of the Department of Health and Welfare’s baby-friendly program, mothers in the maternity ward were interviewed and staff responded to a questionnaire. The study found out that mothers feel that babies come into skin contact immediately after birth, and during skin contact, mothers are taught to recognize baby hunger messages. Mothers and babies are allowed to be in outpatient care throughout the treatment period and mothers were encouraged to breastfeed their babies for as long and as often as the babies wanted. Staff believe the unit has an action plan that supports breastfeeding and is available to anyone working with mothers and babies. Pregnant women treated in the unit receive information about the importance and implementation of breastfeeding, and babies are not fed with baby bottles. Particular attention should be paid to statistics on fully breastfed infants. In the unit, the method of evaluating the action plan should be introduced more actively and the action plan should be presented to all new employees. Support staff should be trained in being baby-friendly . Breastfeeding guidance should be evidence-based and no new foods or fluids should be provided to newborns without medical justification, and breastfeeding training should be provided for new employees