CURA of Sweden painopeittojen käytön vaikutukset kestävyysjuoksijoiden vireystilaan

Tämä opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, eroaako juoksijoiden subjektiiviset kokemukset päivittäisestä vireystilasta ja harjoitteluvalmiudesta silloin, kun yön aikana on käytetty painopeittoa verrattuna tavalliseen peittoon. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko kahden eri painoisen painopeiton käytöllä erilainen vaikutus vireystilaan. Lisäksi selvitettiin, miten juoksijoiden valmentajat kokivat painopeiton käytön ja sen hyödyllisyyden urheilijoille. Opinnäytetyö toteutettiin painopeittovalmistaja CURA of Swedenin toimeksiantona. Tutkimusryhmä koostui Lahden Ahkeran yleisurheiluseuraa edustavista keskimatkan juoksijoista. Koehenkilöiden käyttökokemuksia tutkittiin kyselytutkimuksen avulla, joka toteutettiin sähköisellä Webropol alustalla. Tutkimusjakso koostui kahden viikon kontrollijaksosta, jolloin koehenkilöt nukkuivat omalla peitollaan normaalein tottumuksin sekä kahdesta viikon mittaisesta painopeitto jaksosta, jolloin urheilijat nukkuivat ensin kevyemmällä ja sitten painavammalla painopeitolla. Neljän viikon tutkimusjakson aikana koehenkilöt vastasivat päivittäin iltakyselyyn ennen nukkumaanmenoa. Kyselyn avulla selvitettiin päivän aikaista vireystilaa, harjoitusvalmiutta- ja kuormitusta sekä mielialaa. Tutkimusjakson jälkeen koehenkilöinä toimineiden urheilijoiden valmentajille toteutettiin haastattelut. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää valmentajien kokemuksia painopeiton hyödyllisyydestä sekä kerätä ehdotuksia ja käyttösuosituksia painopeiton käyttöön. Haastatteluun osallistui kolme valmentajaa ja haastattelut toteutettiin puhelimitse puolistrukturoituna haastatteluna. Valmentajat osallistuivat neljän viikon tutkimusjaksoon kuten urheilijat (kontrollijakso ja painopeittojakso), mutta he käyttivät samaa painopeittoa koko painopeittojakson ajan. Painopeitolla oli positiivinen vaikutus urheilijoiden päivittäiseen vireystilaan ja harjoitusvalmiuteen. Tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin kontrollijakson ja kevyemmän painopeittojakson välillä päivän aikaisessa vireystilassa (p=0.002) ja väsymyksen asteessa päivän harjoituksessa (p=0.010). Kevyemmän ja painavamman painopeittojaksojen välillä erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Valmentajien haastatteluissa selvisi, että valmentajat kokivat painopeiton käytön omakohtaisesti sekä urheilijoilleen pääasiassa hyödylliseksi ja peiton koettiin rauhoittaneen yöunta. Tutkimusjakson korkea lämpötila kuitenkin haastoi painopeiton käyttöä. Tutkimuksen tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että painopeitoista voi olla hyötyä urheilijoiden päivittäisessä vireystilassa. Tulevaisuudessa painopeittojen hyötyjä tulisi tutkia myös objektiivisempien fysiologisten mittareiden avulla. Jatkotutkimuksissa tulee kiinnittää huomiota nukkumisympäristön ja -olosuhteiden vakiointiin