Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto Sastamalan varhaiskasvatuksessa

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli vastata Sastamalan kaupungin toiveeseen saada Lapset puheeksi -menetelmä käyttöön kaupungin varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli laatia käyttöönottosuunnitelma, jonka mukaisesti menetelmä otettaisiin järjestelmällisesti käyttöön varhaiskasvatuksen arjessa. Käyttöönottosuunnitelmaa laadittaessa selvitettiin Lapset puheeksi-menetelmän mahdollisuudet, sen käytön esteet ja tarvittavat toimenpiteet käyttöönottoa varten. Käyttöönottosuunnitelma tarvittiin, jotta varhaiskasvatuksen organisaatiolla ja henkilökunnalla olisi selkeä ohjeistus mihin Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto pohjautuu. Kehittämistyössä menetelmänä käytettiin implementointia. Implementointikehyksen (EPIS) mukainen kartoitusvaihe aloitettiin tekemällä mielipidekysely Sastamalan kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöille, joilla on Lapset puheeksi -menetelmäkoulutus. NoMAD -kyselyn vastausten perusteella nähtiin menetelmän arvo työn kannalta mutta todettiin resurssien olevan riittämättömiä sen käytön tukemiseksi. Valmisteluvaiheessa kartoitettiin Porin, Oulun ja Huittisten kaupunkien malleja Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä. Puhelinhaastatteluilla saadut tiedot analysoitiin ja raportoitiin. Sastamalan varhaiskasvatuksen Lapset puheeksi -menetelmäosaajat kutsuttiin koolle ja etsittiin yhteistä ratkaisua siihen, mikä olisi paras mahdollinen ajankohta toteuttaa Lapset puheeksi -keskusteluja järjestelmällisesti varhaiskasvatuksen arjessa. Yhteistyötä tehtiin myös Mieli ry:n ja PirSOTE-hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Kerätyn tiedon perusteella laadittiin käyttöönottosuunnitelma, joka hyväksytettiin Sastamalan varhaiskasvatuksen johdolla. Implementoinnin kehyksen (EPIS) kaksi viimeistä vaihetta jäivät kehittämistyön ulkopuolelle organisaation jatkotyöksi