Kokeilujen kautta muutokseen: Hämeenlinnan vankilan palvelujen ja toimintojen kehittäminen asiakas- ja työntekijälähtöisesti

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja Hämeenlinnan vankilan kanssa. Rikosseuraamuslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä ARTO-hankkeessa vuosina 2019–2020 hyödynnettiin Kokeilut käytäntöön -menetelmää ja se todettiin toimivaksi työkaluksi. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköltä tuli ehdotus, että opinnäytetyössä edelleen testattaisiin Kokeilut käytäntöön -menetelmän toimivuutta kehittämisen työkaluna. Hämeenlinnaan avattiin uusi suljettu naisvankila 1.11.2020 ja haluttiin kehittää vankilan palveluja asiakaslähtöisesti. Kehittämiseen osallistettiin vangit, työntekijät sekä verkostot. Opinnäytetyössä tuodaan esiin asiakkaiden ääni palvelutarpeiden tunnistamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Uuden vankilan avaamisen tuomien muutosten vuoksi katsottiin tärkeäksi osallistaa työntekijät kehittämiseen, jotta kokeilut saataisiin paremmin osaksi vankilan arkea. Verkostojen merkitys oli myös tärkeä. Ulkopuolisina he näkevät asiat eri näkökulmasta ja sen vuoksi he voivat tuoda kehittämiseen uusia näkökulmia. Lisäksi heillä on mahdollisuus viedä kokeilujen antia omiin yksikköihinsä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää naisvankien palveluntarpeita asiakaslähtöisesti ja niiden perusteella kehittää nykyisiä palveluja ja toimintatapoja entistä paremmiksi ja toimivimmiksi. Opinnäytetyössä oli neljä vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa Aikuisväestön hyvinvointimittarin avulla haastateltiin naisvankeja. Tarkoituksena oli kartoittaa heidän kokemustaan omasta hyvinvoinnistaan. Toisessa vaiheessa opinnäytetyössä sovellettiin Kokeilut käytäntöön -menetelmää ideoimalla kokeiluja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseksi. Kolmannessa vaiheessa kokeiluja testattiin vankilan arjessa. Viimeisessä vaiheessa pidettiin arviointityöpaja, jossa arvioitiin kokeilujen toimivuutta ja sovittiin jatkotoimenpiteet. Kehittämistyön tuloksena Hämeenlinnan vankilassa aloitettiin avoimilla osastoilla osastokokoukset, joissa käsiteltiin osaston toimintaan liittyviä asioita niin, että jokaisella olisi paremmat mahdollisuudet kuntoutua. Lisäksi laadittiin vangeille perehdytyslomake ja määräaikaisille vartijoille perehdytyspassi sekä osaston yhteiset toimintatavat -ohje. Toimintamallit luovat osastojen arkeen turvallisuutta, johdonmukaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Aikuisväestön hyvinvointimittarin tulokset antoivat asiantuntija-arvioita positiivisemman kuvan naisvankien hyvinvoinnintilasta. Saman suuntaisia tuloksia on saatu Aikuisväestön hyvinvointimittarin käytöstä myös muualla. Opinnäytetyössä saatiin vahvistusta sille, että Kokeilut käytäntöön -menetelmä on toimiva kehittämisen menetelmä. Sen avulla voitiin osallistaa kehittämiseen sekä työntekijät että vangit tasa-arvoisina kehittäjinä. Lisäksi työntekijät sitoutuivat kokeilujen konkreettiseen edistämiseen ja käytäntöön viemiseen hyvin