Toisen asteen ammatillisten koulutusten myynti osana asiakkuuden hallintaa toimintaan osallistuneiden näkökulmasta

Vuoden 2018 alusta oli astunut voimaan ammatillisen koulutuksen reformi. Aiemmat erilliset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistettiin uudeksi, sekä nuoria, että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lakimuutoksen seurauksena silloiset aikuisille ammatillista opetusta antavat oppilaitokset eli aikuisopistot sulautettiin ammatillisiin oppilaitoksiin. Uudistuksen yhteydessä huomioitiin työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaiden sekä yritysten osaamisen kehittämistarpeet tarjoamalla niille koulutuspalveluita. EU-lainsäädännöstä johtuen, koulutuskuntayhtymä Gradian oli perustettava kaupallista toimintaa varten tytäryhtiö, Gradia-koulutuspalvelut Oy, joka vastasi koulutuspalveluiden markkinoinnista ja myynnistä. Koulutuksesta vastaavat opettajat tulivat pääsääntöisesti ammatillisen oppilaitoksen kautta. Tutkimuksessa vastauksia haettiin koulutuspalvelujen tarpeiden ja koulutusalojen henkilöstön välisiin toiminnallisiin haasteisiin muun muassa henkilöstön johtamiseen, työn suunnitteluun ja työmotivaatioon vaikuttaneiden havaintojen näkökulmasta. Koulutuspalvelutoiminnan laajuudesta johtuen rajattiin käsittely koskemaan ainoastaan kotimaassa tapahtuvan toiminnan analysointiin. Käsiteltävää ilmiötä lähestyttiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Empiirinen aineisto kerättiin Gradian www-sivuilta, koulutuspalvelutoimintaan osallistuneille henkilöille suunnatulla kyselyllä sekä teemahaastatteluilla. Lisätietoutta saatiin myös tutkijan tekemistä omakohtaisista myyntipalveluun liittyneistä havainnoista hänen toimiessaan koulutuspäällikkönä. Aineiston kokoaminen tapahtui tammikuun 2019 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Tuloksista ilmeni, että yhteistyö Gradia-koulutuspalvelut Oy:n ja koulutusalojen välillä sujui pääsääntöisesti hyvin. Kehittämisen tarvetta ilmeni myyntitoiminnasta kerättyjen palautteiden käsittelyssä ja niiden pohjalta esiin tulleiden kehityskohteiden parantamisessa, toimijoiden välisessä viestinässä, toimintaan liittyvien vastuiden selkeyttämisessä sekä fyysisen- ja henkisen kuormittuvuuden huomioon ottamisessa. Yhtenä ratkaisukeinona yhteistyön kehittämiselle olisivat konkreettiset, yhteiset toiminnalliset työpajat